Sten Pettersson

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mitalit
Sten Pettersson
Sten Pettersson
Maa:  Ruotsi
Miesten yleisurheilu
Olympiarenkaat Olympialaiset
Pronssia Pronssia Pariisi 1924 110 m aidat

Sten Karl Leopold "Sten-Pelle" Pettersson (11. syyskuuta 1902 Tukholma1. kesäkuuta 1984 Tukholma) oli ruotsalainen aitajuoksun olympiamitalisti ja maailmanennätysmies. Hän edusti tukholmalaista IK Göta -seuraa. Hän oli pituudeltaan 190 cm ja painoi aktiiviuransa aikana 79 kg.[1][2][3]

Pettersson saavutti Pariisin olympialaisissa 1924 pronssia 110 metrin aitajuoksussa ajalla 15,4. Hän teki 400 metrin aitajuoksun maailmanennätyksen 53,8 Colombes'ssa 4. lokakuuta 1925. Hän juoksi 110 metrin aitajuoksun maailmanennätyksen 14,8 Tukholmassa 18. syyskuuta 1927. Amsterdamin olympialaisissa 1928 hän sijoittui 400 metrin aitajuoksussa ja 4 × 400 metrin viestissä neljänneksi sekä karsiutui 110 metrin aitajuoksun välierissä. Los Angelesin olympialaisissa 1932 hän karsiutui 400 metrin juoksun alkuerissä ja 400 metrin aitajuoksun välierissä. Torinon EM-kilpailuissa 1934 hän karsiutui 110 metrin aitajuoksun välierissä.[1][2][3]

Pettersson voitti Ruotsin-mestaruuden 100 metrillä 1925 ja 1926, 200 metrillä 1925, 1927 ja 1928, 400 metrilä 1928, 110 metrin aitajuoksussa 1923–1926, 1930 ja 1933, 400 metrin aitajuokussa 1923 ja 1925–1930 sekä vauhdittomassa korkeushypyssä 1923–1925.[4]

Yleisurheilu-uransa jälkeen Pettersson nousi maajoukkuetasolle keilailussa. Hän voitti Ruotsin-mestaruuden viisimiehisjoukkuekilpailussa 1941 sekä henkilökohtaisessa kilpailussa ja nelimiehisjoukkuekilpailussa 1942. Hän teki kahden sarjan Ruotsin ennätykseksi 521 pistettä.[4]

Pettersson sai ensimmäisen Svenska Dagbladetin kultamitalin vuonna 1925.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sten Pettersson olympadia.org. Viitattu 16.7.2020. (englanniksi)
  2. a b Sten Pettersson Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
  3. a b Sten Pettersson Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
  4. a b c Sten Pettersson sok.se. Viitattu 16.7.2020.