Stefan Uroš II Milutin

Stefan Uroš II Milutin. Fresko Bogorodica Ljeviškan luostarissa.

Stefan Uroš II Milutin (serb. Стефан Урош II Милутин) ; (n. 1253 – 29. lokakuuta 1321) oli keskiaikainen Serbian kuningas, joka kutsumanimeksi on vakiintunut Pyhä kuningas Uroš. Hän oli kuninkaana vuosina 1282–1321. Hän kuului Nemanjić-hallitsijasukuun.

Suku

Stefan Uroš II Milutin oli kuningas Stefan Uroš I:n ja ranskalaisen, mahdollisesti Anjou-sukuisen kuningatar Helena Anžujskan (n. 1235–1314) poika. Hän sai kruunun veljeltään Stefan Dragutinilta, joka halusi luopua kruunusta kuusi vuotta hallittuaan.

Kuningas

Serbialaiset perustivat ruhtinaskunnista koostuneen yhtenäisen valtion vuonna 1169 ja Serbian kuningaskunnan vuonna 1217. Serbiasta tuli pian melko kehittynyt ja vauras valtio. Se laajentui sodankäynnin ja diplomatian keinoin erityisesti etelään ja itään, suurimmalta osalta vaikeuksissa olevan Bysantin valtakunnan kustannuksella ja osin myös ​​koillisessa Bulgarialta. Suuri osa rajamuutoksista saatiin päätökseen serbo-bysanttilaisella rauhansopimuksella vuonna 1299. Siinä Serbialle siirtyi Pohjois-Makedonia.

Laajeneminen ei olisi ollut mahdollista ilman tervettä taloudellista perustaa. Milutinin pitkän hallituskauden vakaus oli jatkoa hänen isänsä Stefan Uros I:n hedelmällisen talouspolitiikalle. Hänen seuraajansa Serbian kuninkaana oli poika Stefan Uroš III Dečanski.

Avioliitot ja jälkeläiset

Kuningas Uroš avioitui serbialaisen aatelisnaisen Jelenan (k. 1298) kanssa vuonna 1272, jonka hän hylkäsi vuonna 1282.

Heille syntyi lapsi:

• Stefan Uroš III, josta tuli Serbian keisari Stefan Dušanin isä.

Toinen puoliso oli lyhyen aikaa 1280-luvulla Unkarin kuningas Tapani V:n ja kumaanien ruhtinaan tyttären Elisabetin (unk. Erzsébet) vanhin tytär, prinsessa Elisabet eli Autuas Elisabet, unk. Árpád-házi Boldog Erzsébet özvegy (1255–1313).

Heille syntyivät mahdollisesti lapset:

• Anna Neda, avioitui Bulgarian tsaari Mikael Asen III:n kanssa.
• Zorica

Kolmas puoliso noin vuonna 1273/1276 oli mahdollisesti kreikkalainen aatelisnainen Helena Doukaina Angelina, joka oli Thessalonikian sebastokratōr Johannes I Doukaksen tytär. Kuningas Uroš hylkäsi Helenan noin vuonna 1283.

Heille syntyivät lapset:

• Stefan Uroš III Dečanski (?)

• Stefan Konstantin (n. 1283–1322), Serbian kuningas

Kuningas Uroš avioitui neljännen kerran vuonna 1284 Bulgarian tsaarin tyttären Ana Terterin (k. 1304 jälkeen) kanssa, avioliitto oli lapseton. Hän erosi puolisostaan vuonna 1299.

Viidennen kerran kuningas Uroš avioitui vuoden 1299 rauhansopimuksen mukaisesti Bysantin keisari Andronikosin alaikäisen 5-vuotiaan tyttären Simonis Palaiologinan (1294–1336 jälkeen) kanssa. Avioliitto oli lapseton eikä Simonis halunnut palata takaisin Serbiaan vuonna 1317 äitinsä hautajaisista Konstantinopolista ja halusi ryhtyä nunnaksi. Aviomies uhkasi Bysanttia sodalla, mikäli 22-vuotias vaimo ei palaa. Hän valvoi Urošin kuolinvuoteella vuonna 1321.

Lähteet

Edeltäjä: Stefan Dragutin

Serbian kuningas

Seuraaja: Stefan Uroš III Dečanski