Stari most
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Mostarin silta | |
|---|---|
 Mostarin silta kunnostettuna vuonna 2004 |
|
| Ylittää | Neretvajoen |
| Sijainti |
 Mostar, Bosnia-Hertsegovina |
| Siltatyyppi | Holvisilta |
| Pituus | 29 m |
| Leveys | 4 m |
| Avattu liikenteelle | 1566/1567/2004 |
| Koordinaatit | |
| Alaviite | Mostarin silta on ollut UNESCOn maailmanperintöluettelon kohde vuodesta 2005 lähtien. |
 |
|
Mostarin vanha silta (bosn. Stari most) on Neretvajoen yli johtava silta Mostarissa Bosnia-Hertsegovinassa.
Stari mostin pituus on 29 metriä ja leveys neljä metriä. Siltaholvin korkeus Neretvan keskimääräisestä vedenpinnasta on noin 19 metriä. Sillan arkkitehtuurissa poikkeuksellista on rakenteen sirous. Jos kaiteita ei oteta huomioon, silta on ohuimmillaan keskikohdastaan 77 senttimetriä paksu. Tenelija-kalkkikivestä rakennettu silta yhdistää bosniakkienemmistöisen Itä-Mostarin ja kroaattienemmistöisen Länsi-Mostarin toisiinsa. Mostarin vanhakaupunki levittyy joen kummallekin rannalle sillan ympärille.
Mostarin vanhan sillan suunnitteli turkkilaisarkkitehti Mimar Hajrudin, joka myös johti yhdeksän vuotta (1557–1566) kestäneitä rakennustöitä. Hajrudinin palkkaamat työmiehet olivat pääosin paikallisia. Samalla paikalla oli aiemmin ollut puisia siltoja, mutta Hajrudinin yksikaarinen Stari most oli ensimmäinen kivisilta yli Neretvajoen. Sillan ympärille rakentunut Mostarin kaupunki sai nimensä siltavahtien (bosn. mostari) mukaan.
Stari mostista tuli Mostarin ja koko Bosnia-Hertsegovinan monikansallisuuden ja kansanosien rauhanomaisen rinnakkaiselon symboli. Pitkälti juuri symboliarvon vuoksi Bosnian kroaattiarmeija tuhosi sen Bosnian sodassa 9. marraskuuta 1993. Siltaa ammuttiin T-55-panssarivaunujen 100 mm tykillä noin kaksi kilometriä lounaaseen sijaitsevalta Humvuorelta käsin. Toista päivää jatkunut järjestelmällinen panssarivaunutulitus luhisti sillan noin kuudenkymmenen osuman jälkeen kello 10.16.
Sillan jälleenrakentamista alettiin kuitenkin suunnitella heti sodan loputtua ja tehtävä annettiin Firenzen teknisen yliopiston arkkitehdeille ja insinööreille. Silta oli tarkoitus rakentaa jokaista kiveä myöten täsmälleen samanlaiseksi kuin alkuperäinen. Siitä luotiin tietokonemalli, jonka perusteella kopio valmistui. Sillan kaikki 1088 valkoista kivilohkaretta haettiin samalta Bišće Poljen louhokselta kuin vanhan sillan rakennusaineet ja sen korjaus maksoi yli 15 miljoonaa euroa. Maailmanpankki ja Unesco antoivat rahaa sillan jälleenrakentamiseen. Lisäksi siihen osallistuivat muun muassa Italia, Ranska, Kroatia ja Turkki.
Heinäkuussa 2005 Stari most ympäristöineen liitettiin Unescon maailmanperintöluetteloon.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tihomir Rozić (toim.): Mostart. A Bridge Story. PCU, 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Old Bridge Area of the Old City of Mostar UNESCO. Viitattu 18.7.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ennen ja jälkeen sekä tuhoutuneesta sillasta otettuja kuvia. Kuvaajana belgialainen valokuvaaja Laurent Van der Stockt - Time magazine
- Stari most Unescon maailmanperintöluettelossa