Stanisław Maczek
| Stanisław Maczek | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. maaliskuuta 1892 Szczerzec, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 11. joulukuuta 1994 Edinburgh, Skotlanti |
| Sotilashenkilö | |
| Taistelut ja sodat |
ensimmäinen maailmansota Puolan–Neuvosto-Venäjän sota toinen maailmansota |
| Sotilasarvo | kenraaliluutnantti |
 Nimikirjoitus |
|
Stanisław Maczek (31. maaliskuuta 1892 – 11. joulukuuta 1994) oli puolalainen kenraali. Hänet tunnetaan etenkin 1. puolalaisen panssaridivisioonan komentajana toisessa maailmansodassa. Puolan miehityksen jälkeen divisioona taisteli esimerkiksi Normandiassa, Belgiassa ja Alankomaissa. Sodan jälkeen Maczek asettui Skotlantiin.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.jpg)
Stanisław Maczek syntyi Szczerzecissä Galitsian alueella 31. maaliskuuta 1892. Hän opiskeli nuoruudessaan Lembergin eli nykyisen Lvivin yliopiston filosofian ja filologian laitoksella. Ensimmäisen maailmansodan syttyessä hän palveli itävalta-Unkarin armeijassa upseerina. Maczek otti osaa taisteluihin ensin Venäjän ja sittemmin Italian vastaisella rintamalla. Syksyllä 1918 hän liittyi vastaperustettuun Puolan armeijaan.[1]
Puolan armeijassa Maczek komensi 4. jalkaväkidivisioonaan kuulunutta komppaniaa Puolan Neuvosto-Venäjän vastsaisen sodan aikana. Sota åäättyi vuonna 1920 ja sen jälkeen Maczek kouluttautui sotilasopistossa. Vuonna 1937 Maczek alkoi koota 10. panssaroitua ratsuväkiprikaatia, jonka muodostamisen jälkeen hänestä tuli yksikön komentaja vuonna 1938. Prikaati osallistui taisteluihin Saksan hyökätessä Puolaan ja toisen maailmansodanalkaessa syyskuussa 1939. Myös neuvostojoukkojen alkaessa edetä Puolaan Maczek pakeni muutamien alaistensa sotilaiden kanssa Unkariin.[1]
Maczek oli jonkin aikaa internoituna Unkarissa, mutta lopulta lokakuussa 1939 hänen onnistui matkustaa Ranskaan. Ranskassa Maczek jälleenkokosi 10. panssaroidun ratsuväkiprikaatin. Ranska kukistui saksalaisten hyökätessä heinäkuussa 1940 Maczek joutui siirtymään edelleen Isoon-Britanniaan, jossa 10 panssaroitu ratsuväkiprikaati koottiin jälleen kerran. Syyskuussa Maczek ylennettiin kenraaliksi. Vuonna 1942 Maczek alkoi koota uutta puolalaista 1. panssaridivisioona. Mukana yksikössä oli hänen alaisuudessaan rpuolassa ja ranskassa palvelleita puolalaissotilaita. Maczek johti divisioonaa sen osallistuessa Normandian maihinnousuun 1. elokuuta 1944. Divisioona jatkoi taisteluita Belgiassa ja Alankomaissa kunnostautuen etenkin Bredan taistelussa. Maailmansodan päättyessä divisioona oli saavuttanut Wilhelmshavenin kaupungin Saksan maaperällä.[1]
Maailmansodan jälkeen Maczek komensi vuoteen 1947 saakka Skotlantiinsijoitettua 1. puolalaista armeijakuntaa. Puolassa valtaan nousseet kommunistit olivat riistäneet hänen kansalaisuutensa, joten Maczek jäi loppuelämäkseen asumaan Skotlannin Edinburghiin. Skotlannissa Maczek julkaisi muistelmansa Od podwody do czołga: Wspomnienia wojenne, 1918–1945'. Puolan vapauduttua kommunistihallinnosta hän yleni vielä vuonna 1990 kenraaliluutnantiksi ja sai Valkoisen Kotkan ritarikunnan ansiomerkin vuonna 1994. Maczek kuoli Edinburghissa 11. joulukuuta 1994 ja hänet haudattiin toiveensa mukaisesti Bredaan Alankomaissa.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Wojciech Roszkowski ja Jan Kofman: Biographical Dictionary of Central and Eastern Europe in the Twentieth Century, s. 609. M.E.Sharpe, 2008. ISBN 978-0-7656-1027-0. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stanisław Maczek Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
