Stand Watie

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Stand Watie
Stand Watie valokuvassa.
Stand Watie valokuvassa.
Henkilötiedot
Syntynyt 12. joulukuuta 1806
New Echota
Kuollut 9. syyskuuta 1871
Honey Creek
Sotilashenkilö
Taistelut ja sodat Yhdysvaltojen sisällissota
Sotilasarvo prikaatinkenraali

Stand Watie (12. joulukuuta 18069. syyskuuta 1871[1]) oli cherokee-heimojohtaja ja etelävaltoiden armeijan prikaatikenraali Yhdysvaltain sisällissodassa. Watie oli ainut prikaatinkenraalin arvon etelävaltioiden armeijassa saavuttanut intiaani ja myös viimeinen antautunut etelävaltioiden kenraali hänen laskiessa aseensa kesäkuussa 1865. Watie toimi myös sisällissodan ja intiaanien pakkosiirtojen jakamien cherokeiden Etelävaltioiden puolelle asettuneen joukon johtaja.

Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Stand Watie syntyi nykyisen Georgian osavaltion alueella vuonna 1806. Hänen isänsä oli täysverinen ja äiti puoliverinen cherokee. Watien suvusta oli lähtöisin monta cherokeiden johtohahmoa. Hänen setänsä Major Ridge oli yhden cherokeeryhmän johtaja, hänen serkkunsa Rollin Ridge tuli tunnetuksi runoilijana ja kirjailijana Kaliforniassa ja hänen veljensä Elias Boudinot oli Cherokee Phoenixin perustaja ja yksi cherokeiden väestönsiirrot aloittaneen New Echotan sopimuksen allekirjoittajista. Watie itse kuului cherokeiden vähemmistöryhmään, joka piti väestönsiirtoja intiaaniterritorioon nykyiseen Oklahomaan hyvänä ratkaisuna valkoisten leviämiselle intaanien maille. Niimpä myös Watie oli yksi New Echotan sopimuksen allekirjoittajista. Watie ja muut allekirjoittaneet saapuivat Oklahomaan vuonna 1837 ennen cherokeiden valtaosaa, jotka pakkosiirettiin alueelle niinsanotun kyynelten tien aikana. Siirtoa vastustaneita cherokeita johti John Ross ja heidän saavuttuaan Oklahomaan siirron vastustajien ja kannattajien kesken syntyi yhteenottoja. Watien sukulaiset Boudinot, Major Ridge ja John Ridge teloitettiin ja Watie nousi näin siirron kannattajien johtohahmoksi. Cherokeiden keskinäiset kahnaukset siirron takia jatkuivat aina vuoteen 1846 saakka, jolloin osapuolten välille solmittiin rauha Yhdysvaltojen välityksellä. Vuoden 1846 ja Yhdysvaltojen sisällissodan syttymisen välillä Watiellä oli asianajajatoimisto ja hänestä tuli myös orjuutta kannattaneen Knights of the Golden Circle-järjestön jäsen.[2]

Etelävaltoiden erottua Yhdysvalloista vuonna 1861 Watie perusti chereokee ratsuväkirykmentin ja käytti joukkojaan ja vaikutusvaltaansa painostaakseen cherokeiden johtajaa ja vanhaa vihollistaan John Rossia liittymään sotaan etelävaltioiden puolella. Painostus toimi ja Ross olikin jonkin aikaa etelävaltioiden puolella sodan alussa, kunnes hän pakeni Philadelphiaan. Rossin paettua Watiestä tuli konfederaation cherokeiden johtaja. Sodan aikana Watie otti osaa esimerkiksi Pea Ridgen (1861), Wilson's Creekin (1861) ja Cabin Creekin ensimmäiseen taisteluun (1863). Watie ylennettiin prikaatinkenraaliksi vuonna 1864. Watie tunnettiin etenkin joukkojensa siissitaktiikoista. Kesäkuussa 1865 Watie laski aseensa viimeisenä etelävaltioiden kenraalina lähes kaksi kuukautta etelävaltoiden antautumisen jälkeen Appomattoxissa. Sodan jälkeen Watie vetäytyi politiikasta ja palasi kotiseudulleen, jossa hän kuoli vuonna 1871.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kenny A. Franks: WATIE, STAND (1806–1871) Oklahoma History Center. Viitattu 25.1.2016. (englanniksi)
  2. a b Bruce E. Johansen, Barry M. Pritzker: Encyclopedia of American Indian history, s. 874-875. Volume III. ABC-CLIO, 2008. ISBN 978-1-85109-817-0. (englanniksi)