St. Petersaari
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: promomainen |
St. Petersaari | |
---|---|
Tiedot | |
Toiminnassa | 1978–2021 |
Tyylilaji | folk rock |
Kotipaikka | Pietarsaari |
Laulukieli | suomi |
Levy-yhtiö | |
Aiheesta muualla | |
Kotisivut |
St. Petersaari oli suomalainen folkrock-yhtye. Se toimi aktiivisesti vuosina 1978–1982. Yhtye aktivoitui 2000-luvulla uudelleen. Ensimmäisellä toimintakaudellaan yhtye saavutti huomiota muun muassa menestymällä rockin SM-kisoissa.
St. Petersaari levytti vuosina 1980–1982 kaksi albumia ja kaksi singleä, jotka julkaisi Kompass Records. Yhtye kiersi näihin aikoihin ympäri Suomea ja esiintyi muun muassa Provinssirockissa kolmena kesänä.
Jake Nyman totesi bändin ensilevystä Miehen tie, että ”Petersaari on akustisella pohjalla toimiva kokoonpano, jonka melodisesti usein hyvin kauniisiin sävellyksiin yhdistyvät erinomaiset tekstit” (Uusi Nainen 1980/5).
Folk & Country –lehdessä (1980/1) todettiin, että ”on rohkaisevaa, että jotkut vielä uskaltavat esittää näin persoonallista ja popin valtavirtauksista poikkeavaa musiikkia”.
Helsingin Sanomissa (8.3.1980) yhtyeen musiikki nimettiin pilke silmäkulmassa Tavastian keikan perusteella ”akustiseksi punkiksi”.
Kalevassa (20.4.1982) kuvattiin yhtyeen toista LP:tä Tämänkin laulun jälkeen seuraavasti: ”Kappaleiden sovitukset ovat kautta linjan hallittuja ja tyylikkäitä, ja kukin kaveri hallitsee instrumenttinsa puhtaasti. (…) Kaiken kaikkiaan St. Petersaaren uusi levy on piristävää kuultavaa suomalaisessa popmusiikissa.”
Radiossa miltei päivittäin soitettuja biisejä olivat mm. Miehen tie, Uus parempi todellisuus, Lähtös täältä, Yes-mies ja Mä pyydän sua. Yhtyeen tavaramerkki oli varsinkin huuliharpun ja mandoliinin teemallinen yhteissoundi.
Yhtye esiintyi alkuperäisessä miehityksessään Pietarsaaressa Jaakon Päivillä 20.7.2007 – 25 vuoden talviunen jälkeen! Ulkoilmakonserttiin saapui noin tuhat nostalgianälkäistä ihmistä. Jaakon Päivien konsertin ensimmäisessä sessiossa soittivat Kari Ilmonen (kitara, huuliharppu ja laulu), Heimo Riihimäki (mandoliini, huilu ja laulu), Markus Fagerudd (koskettimet ja laulu), Hannu Pirttimaa (basso) ja Jan Stenhäll (rummut). Toisessa sessiossa soittivat edellisten lisäksi Timo Hautamäki (sähkökitara) ja Ari Lepistö (basso). Kaikki muusikot ovat kotoisin Pietarsaaresta.
Rocket Records julkaisi St. Petersaaren varhaisen vinyylituotannon CD-formaatissa vuonna 2010. Hieman myöhemmin yhtye ryhtyi valmistelemaan uutta albumia Kello käy, jonka Rocket Records julkaisi keväällä 2013. Tämänkin jälkeen yhtye julkaisi tuotantoaan 2020-luvun alkuun asti. Viimeiset julkaisut olivat digisinglejä. St. Petersaaren koko musiikkituotanto löytyy Spotifystä ja YouTubesta.
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Studioalbumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miehen tie (1980, Kompass Records)
- Tämänkin laulun jälkeen (1982, Kompass)
- Kello käy (2013, Rocket Records)
- Uusia muistoja (2018, Rocket Records)
Kokoelma-albumit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Miehen tie – Kootut levytykset 1980–1982 (2010, Rocket Records)
Kokoelmilla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Provinssi-rock (1979, KEMU, kappaleet ”Tuonelan neito” ja ”Ihana tuuli”)
Singlet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ”Miehen tie” / ”Nuorisoseuran marssi” (1979, Kompass)
- ”Näkemiin matkaaja” / ”Uusi alku” (1980, Kompass)
- "Uhrin laulu" (2020, Rocket Records, digisingle)
- "Merkillinen päivä" (2020, Rocket Records, digisingle)
- "Sinistä suolaa" (2020, Rocket Records, digisingle)
- "Hauras" (2021, Rocket Records, digisingle)
- "Kalenterityttö" (2021, Rocket Records, digisingle)