Spektaakkelin yhteiskunta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Spektaakkelin yhteiskunta, ensimmäinen painos Ranskaksi

Spektaakkelin yhteiskunta (Ranska: La société du spectacle) on vuonna 1967 Pariisissa julkaistu Marxilaisen filosofian ja kriittisen teorian teos, jonka kirjoitti situationisti Guy Debord. Teoksessaan Debord esittää spektaakkelin käsitteen joka on kritiikki nyky-kapitalismille. Kirja on vaikuttanut Kansainvälisiä situationisteja (Situationist international, SI). Kirjalla on ollut myöskin huomattava vaikutus vuoden 1968 Pariisin opiskeliamellakoihin, joissa situationisteilla oli tärkeä rooli.[1]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirja sisältää 221 lyhyttä teesiä jotka ovat noin yhden paragrafin pituisia.

Ihmiselämän rappio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debord tutkii miten modernin yhteiskunnan kehittymisen mukaan, autenttisen sosiaalisen elämän on korvannut pelkkä kuvaus. "Kaikesta mikä on joskus suoraan eletty on tullut pelkkä kuvaus". Debord väittää että sosiaalisen elämän historian voi selitää; "aleneminen olemasta, omistamiseen, ja omistamisesta vain näyttämiseen". Täten hyödyke "on valmis sosiaalisen elämän kolonialisoinnissa"

Spektaakkeli on yhteiskunnan käänteinen kuva missä hyödykkeiden välinen kanssakäyminen on syrjäyttänyt ihmissuhteet, jossa "spektaakkelin kanssa identifioiminen syrjäyttää aidon aktiviteetin".

Analyysissaan Debord huomaa elämänlaadun heikkenemisen spektaakkelin yhteiskunnassa. Näin voimakkaalla aitouden puutteella elämässä, on monta vaikutusta; ihmisen haivaitsevuuskyky heikkenee, tiedon ja totuuden arvo alenee sillä spektaakkeli estää kriittisen ajattelun. Debord analysoi miten tietoa käytetään sumuttaakseen todellisuutta: Spektaakkeli hämärtää menneen ja luhistaa sen tulevaisuuteen, täten luoden ikuisen nykyhetken.Tällä tavoin spektaakkeli estää yksilöitä ymmärtämästa spektaakkelin yhteiskunnan olevan vain hetki historiassa, hetki jonka voi kaataa vallankumouksen kautta.

Debord ehdottaa katsojien (eng: spectators) herättämistä spektaakkelin huumasta, käyttämällä "situaatioita" eli aktiivisesti tuotettuja hetkiä jotka herättävät "itsetietoisen olemassaolon tunteen".

Yksi tapa, Debordin mukaan, on détournement, eli "spektakulaaristen kuvien ja kielen käyttämistä spektaakkelin virtauksen rikkomiseksi".

Massamedia ja tavarafetisismi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spektaakkelin yhteiskunta on nykyaikaisen kuluttajakulttuurin ja tavarafetisismin kritiikki. Se käsittelee luokkavieraantumista, globalisaation aiheuttamaa kulttuurin homogenointia, ja massamediaa.

Sanomalla, "Kaikesta mikä on joskus suoraan eletty on tullut pelkkä kuvaus", Debord tarkoittaa kasvavaa kuvien, ja olemuksen tärkeyttä yhteiskunnassa. Kuvat ovat syrjäyttäneet aidon ihmiskontaktin.

Täten Debordin neljäs teesi sanoo: "Spektaakkeli ei ole kokoelma kuvia; pikemminkin se on sosiaalinen suhde ihmisten välillä, jonka välittää kuva."

Kulutusyhteiskunnassa, sosiaalisessa elämässä ei ole kyse olemisesta, vain pikemminkin omistamisesta; spektaakkeli käyttää kuvia näyttääkseen ihmisille mitä he tarvitsevat. Näin ollen, sosiaalinen elämä liikkuu eteenpäin jättäen omistamisen tilan ja siirtyen "näyttämisen tilaan", nimittäin kuvien näyttämiseen.

Uskonnon ja markkinoinnin samankaltaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Debord vertailee massamedia markkinoinnin ja menneisyyden uskonnollisuuden rooleja yhteiskunnassa. Hyödyke kuvien leviäminen massamediassa aiheuttaa, Debordin mukaan, "Innostuksen aaltoja tuotetta kohtaan" jotka vievät "hartaisiin ylistämisen hetkiin, jotka muistuttavat vanhanaikaisen uskontofetisismin ekstaasia ihmeitä kohtaan".

Spektaakkelin yhteiskunta (elokuva)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 Guy Debord julkaisi samanimiseen, kirjaansa perustuvan elokuvan. Elokuva sisälsi otteita kirjasta ja 1970 luvun mustavalkoista détournement kuvaa, usein mainoksista tai muista kuluttajakulttuurin osista.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Debord (1977) [1967] The Society of the Spectacle, translation by Fredy Perlman and Jon Supak (Black & Red, 1970; rev. ed. 1977). Online at Library.nothingness.orgFord, Simon (1950) The Situationist International: A User’s Guide
  • Ford, Simon (1950) The Situationist International: A User’s Guide

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Plant Sadie: The Most Radical Gesture. Routledge, 1992.