Kansallistaminen

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sosialisoiminen)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kansallistaminen tarkoittaa ”ottamista kansalliseen omistukseen”, käytännössä yleensä valtion omistukseen, usein vastoin aiemman omistajan tahtoa. Sosialisoiminen tarkoittaa yleensä samaa, joskus ottamista valtiota pienemmän kollektiivin omistukseen.lähde?

Kansallistaminen-käsitettä käytetään yleensä kun jossain valtiossa otetaan talouselämälle tärkeiden toimialojen yleensä ulkomaisille yhtymille kuuluvia yrityksiä väkisin kansalliseen haltuun. Joissain tapauksissa omistajat yrittävät palauttaa omistuksensa ulkopuolisen väliintulon avulla, milloin on mahdollista, että seurauksena on sota kansallistavan valtion ja kansainvälistä yhtymää edustavan valtion kesken.lähde?

Merkittäviä kansallistamisia on tapahtunut toisen maailmansodan jälkeen muun muassa öljyteollisuuden alalla. Myös useiden sosialististen vallankumousten yhteydessä on kansallistettu omaisuutta. Suezin kriisin voidaan katsoa johtuneen Suezin kanavan kansallistamisesta.lähde?

Ranskassa kansallistamisella on tarkoitettu myös sitä, että yksityisiä pankkeja tai teollisuusyrityksiä on otettu valtion haltuun, jolloin kansallisuus on säilynyt ranskalaisena, mutta omistajaksi on tullut valtio.lähde?

Vuonna 2006 merkittävä kansallistamisyritys on Bolivian presidentti Evo Moralesin julistama öljy-yhtiöiden kansallistaminen. Kansallistettavat yritykset kuuluvat brasilialaisille, argentiinalaisille ja ranskalaisille yhtymille.lähde?

Vuonna 2008 Yhdysvallat ajautui Subprime-kriisin painostamana kansallistamaan suurimpia pankki- ja vakuutusalan toimijoitaan. Yhdysvalloissa kansallistaminen tapahtui laskemalla liikkeelle uusi osakesarja, jolla on maksimissaan 79,9 prosentin omistus koko yhtiöstä ja ehdoton määräysvalta sen toimintaan. Nykyiset osakkeenomistajat säilyttivät osakkeensa, mutta niillä ei ole käytännössä äänivaltaa, eikä niille makseta osinkoa. Kansallistettujen yhtiöiden joukossa ovat puolivaltiolliset asuntolainapankit Fannie Mae ja Freddie Mac sekä vakuutusjätti AIG. Syyskuuhun mennessä maan keskuspankki oli käyttänyt kansallistamiseen jo yli 630 miljardia euroa.[1][2]

Valtion liikelaitokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esimerkiksi Suomen valtion liikelaitokset kuten posti- ja rautatietoiminnassa ja jopa terveydenhuollossa voi kyllä yksityistää, sikäli kuin siihen edes lakia tarvitaan, vaikka 50 prosentin kannatuksella eli kaikkien kansanedustajien läsnäollessa sadalla äänellä, mutta takaisin niitä ei esimerkiksi seuraava eduskunta voi kansallistaa kuin perustuslain säätämisjärjestyksessä eli viiden kuudesosan enemmistöllä eli 167 äänellä.[3][4][5][6]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]