Sosiaalinen konstruktionismi

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sosiaalinen konstruktio)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Keskeisiä teoreetikkoja

Émile Durkheim
Karl Marx · Max Weber

Sosiaalinen konstruktionismi on yleisnimi erilaisille tutkimussuunnille, joiden taustaoletuksena on tiedon ja käsitteiden sosiaalinen eli yhteisöllinen rakentuminen. Sosiaalinen konstruktionismi tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista.[1]

Määrittely[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalisen konstruktionismin alkuteoksena pidetään usein Peter Bergerin ja Thomas Luckmannin kirjaa Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen (1966). Berger ja Luckmann tarkastelevat teoksessaan sitä, kuinka ihmisten tavat hahmottaa ja ymmärtää arkitodellisuutta ovat sosiaalisesti rakentuneita. Muun muassa narratiivisuuden ja diskurssien tutkimus ovat jatkaneet ajatuksen kehittelyä.[1]

Tieteenfilosofi Ian Hacking on luonnehtinut konstruktionistisia tutkimuksia seuraavasti: jos tutkija väittää, että asia X on sosiaalisesti rakentunut, niin silloin hän pitää totena seuraavaa:

(0) Nykyisessä tilanteessa X:ää pidetään itsestään selvänä; X vaikuttaa väistämättömältä.

(1) X:n ei tarvitsisi olla olemassa, tai sen ei tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on. X, tai X sellaisena kuin se on nyt, ei ole välttämätöntä seurausta asioiden luonteesta; X ei ole väistämätön.[2]

Konstruktionistiset tutkimukset ihmistieteissä ovat yleensä tutkimuksia siitä, kuinka jokin myöhemmin itsestään selvänä pidetty ajatus tai käsite on rakentunut historian saatossa ja yhteiskunnallisten kehityskulkujen myötä. Tällaisissa tutkimuksissa väitetään näiden ajatusten olevan sosiaalisesti rakentuneita. Konstruktionistisissa tutkimuksissa tyypillisesti väitetään, ettei tutkittavan asian, esimerkiksi kansakunnan käsitteen[3], tarvitsisi olla lainkaan sellainen kuin se on, ja kuvataan millaiset yhteiskunnalliset tapahtumasarjat ovat vaikuttaneet nykyään olemassa olevan käsitteen syntyyn.[2]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sosiaalinen konstruktionismi on herättänyt yleistä huomiota tieteentutkimuksessa. Bruno Latour ja Steve Woolgar esittivät teoksessaan Laboratory Life: The Social Construction of Scientific Facts (1979), että tieteelliset tosiasiat ovat sosiaalisesti rakentuneita. Tieteensosiologiassa vaikutusvaltaisen Edinburghin koulukunnan nimekkäimmät edustajat Barry Barnes ja David Bloor ovat myös soveltaneet konstruktionistisia ajatuksia tieteen tutkimiseen.[4] Konstruktionistisessa tieteentutkimuksessa katsotaan, että tieteellinen tieto on sosiaalisesti rakentunutta, koska tutkimuskohteen ja tutkimuskysymysten valinta ja muotoilu on sosiaalinen prosessi, ja tieteessä käytetyt käsitteet ja merkitykset ovat sosiaalisia instituutioita.[5]

Yhteys valheellisiin uskomuksiin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Plos One -lehdessä julkaistun laajan tutkimuksen mukaan ne, jotka uskoivat että faktat ovat poliittisesti rakentuneita, uskoivat epätosiin asioihin merkitsevästi todennäköisemmin. Sen sijaan niiden, jotka katsovat faktojen vaativan empiiristä todistusaineistoa, uskomukset olivat paljon tarkemmin tosia. Luottamus omaan kykyyn intuitiivisesti tunnistaa totuus ennusti voimakkaasti uskoa salaliittoteorioihin. Uskomus, että totuus on suhteellista ja poliittisesti konstruoitua ja sosiaaliset ja poliittiset prosessit muovaavat sitä, on levinnyt laajalle. Myös luonnontieteellisten tosiasioiden uskotaan yhä useammin olevan sosiaalisesti muovattuja. Tämä voi johtua yhteiskuntatieteiden käänteestä sosiaaliseen konstruktionismiin.[6]

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkyvin sosiaalisen konstruktionismin arvostelu on kohdistunut väitteisiin tieteellisen tiedon tai tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta, ja aiheesta on osaltaan käyty väittelyä tieteiden sodassa.[7] Sanojen "sosiaalinen konstruktio" asema muoti-ilmauksena sai lisähuomiota[7], kun ranskalainen fysiikan professori Alan Sokal onnistui julkaisemaan postmodernistisessa, kulttuurintutkimuksen alaa edustavassa lehdessä Social Text parodiajulkaisun, jonka tarkoitus oli paljastaa, että oli mahdollista kirjoittaa täysin järjetön artikkeli ja saada se julkaistuksi, kunhan vain käytti riittävän samanlaista sanastoa ja kieliasua kuin lehti yleensä käytti.[8] Myöhemmin Sokal julkaisi yhdessä Jean Bricmont'n kanssa kirjan Fashionable Nonsense[9], jossa he kritisoivat postmodernismin lisäksi myös konstruktionistista tieteentutkimusta. Muita arvostelijoita ovat olleet muun muassa filosofi Paul Boghossian kirjassa Fear of Knowledge[10] ja psykologi Bradley Franks kirjassaan Culture and Cognition: Evolutionary Perspectives[11], sekä niin sanotun Santa Barbaran koulukunnan evoluutiopsykologit John Tooby ja Leda Cosmides kirjassaan The Adapted Mind.[12]

Sosiaalinen konstruktionismi tieteentutkimuksessa voidaan ymmärtää myös hyvin jyrkäksi kannaksi, jossa ei väitetä vain tieteellisen tiedon, vaan myös tieteellisten tosiasioiden olevan sosiaalisesti rakentuneita. Kaikki tieteelliset tosiasiat olisivat tällöin yhteiskunnallisten olosuhteiden määräämiä ja koko todellisuus sellaisena kuin tiede sen kuvaa olisi sosiaalisesti rakentunut. [5] Äärimmäinen versio jyrkästä konstruktionismista olisi universaali sosiaalinen konstruktionismi. Ian Hackingin mukaan on hyvin vaikea löytää yhtään universaalia konstruktionistia, joka väittäisi aivan kaiken olevan sosiaalisesti rakentunutta.[2] Julkisessa keskustelussa sosiaalinen konstruktionismi samaistetaan joskus jyrkkään konstruktionismiin tieteentutkimuksessa tai jopa universaaliin sosiaaliseen konstruktionismiin. Valtaosa konstruktionistisista tutkimuksista ei kuitenkaan ota mitään kantaa kysymyksiin tieteellisen tiedon tai tieteellisten tosiasioiden rakentumisesta.[2]

Joskus konstruktionistiset tutkimukset ymmärretään väitteeksi, ettei rakentunut asia ole todella olemassa. Hacking huomauttaa että rakentuneet asiat, esimerkiksi talot, ovat olemassa. Konstruktionistisissa tutkimuksissa pyritään yleensä muuttamaan vallitsevaa käsitystä tutkittavan asian luonteesta, ei väittämään sitä olemattomaksi.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hacking, Ian: Mitä sosiaalinen konstruktionismi on?. (The social construction of what?, 1999.) Suomentanut Inkeri Koskinen. Tampere: Vastapaino, 2008. ISBN 978-951-768-224-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Sosiaalinen konstruktionismi Sosiaalipsykologian peruskurssi. Tampereen yliopiston verkko-opinnot. Viitattu 3.6.2009.
  2. ↑ a b c d e Hacking 2008.
  3. ↑ Tuija Pulkkinen: "Kielen ja mielen ykseys – 1800-luvun nationalismin erityispiirteistä ja perinnöstä poliittisessa ajattelussa", teoksessa Suomi – Outo pohjoinen maa?, toim. Lehtonen, PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, s. 124-125.
  4. ↑ Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 58-64.
  5. ↑ a b Panu Raatikainen: Ihmistieteet ja filosofia, Gaudeamus, Helsinki, 2004, s. 56-64.
  6. ↑ R. Kelly Garrett ja Brian E. Weeks: Epistemic beliefs’ role in promoting misperceptions and conspiracist ideation. Plos One, 18.9.2017. doi:10.1371/journal.pone.0184733. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ a b Slezak, Peter: Social Constructivism and the Science Wars[vanhentunut linkki]. Viitattu 10.11.2012.
  8. ↑ Sokal, Alan: A Physicist Experiments With Cultural Studies physics.nyu.edu. 1996. Viitattu 12.11.2012. (englanniksi)
  9. ↑ Sokal, Alan D. & Bricmont, Jean: Fashionable nonsense: Postmodern intellectuals' abuse of science. New York: Picador, 1998. ISBN 0-312-19545-1. (englanniksi)
  10. ↑ Boghossian, Paul: Fear of knowledge: Against relativism and constructivism. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0-19928718-5. (englanniksi)
  11. ↑ Franks, Bradley: Culture and cognition: Evolutionary perspectives. Hampshire: Palgrave Macmillan, 2011. ISBN 978-0-23000889-2. (englanniksi)
  12. ↑ Barkow, Jerome H. & Cosmides, Leda & Tooby, John: The adapted mind: Evolutionary psychology and the generation of culture. New York: Oxford University Press, 1992. ISBN 978-0195101072. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Berger, Peter L. & Luckmann, Thomas: Todellisuuden sosiaalinen rakentuminen: Tiedonsosiologinen tutkielma. (The social construction of reality: A treatise in the sociology of knowledge, 1966.) Suomentanut Vesa Raiskila. Helsinki: Gaudeamus, 1994 (3. painos 2000). ISBN 951-662-583-5.
  • Boghossian, Paul: Fear of Knowledge: Against Relativism and Constructivism. Oxford: Oxford University Press, 2006. ISBN 978-0199287185. (englanniksi)
  • Kuusela, Pekka & Saastamoinen, Mikko (toim.): Ruumis, minä ja yhteisö: Sosiaalisen konstruktionismin näkökulma. Kuopio: Kuopion yliopisto, sosiaalitieteiden laitos, 2000. ISBN 951-781-420-8.
  • Newton, Roger G.: The Truth of Science: Physical Theories and Reality. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 1997. ISBN 978-0-674-91092-8. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sosiaalinen_konstruktionismi&oldid=22112780”