Sortaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sortoa kuvataan usein sillä, että on pakotettu alas.

Sortaminen on vallan käyttöä julmalla, kovakouraisella ja epäoikeudenmukaisella tavalla.[1]

Sortaminen voi ilmetä monella tavalla. Orjuus on ollut yleinen tapa kautta historian. Enemmistöstä erottaminen segregaatiolla on toinen sortamisen tapa. Venäjällä ja monissa muissa Itä-Euroopan maissa juutalaisia pakotettiin asumaan tietyillä alueilla. Juutalaisalueita kutsuttiin getoiksi.[2]

Yhdysvalloissa noin vuodesta 1877 1900-luvun puoliväliin mustat olivat segregoitu valkoisen enemmistön elämästä. Heidän ei sallittu asua samassa naapurustossa ja heidän lapsiensa piti mennä eri kouluihin. He eivät voineet käyttää samoja julkisia tiloja. Joskus heidän oikeutensa äänestää evättiin. Maastakarkotus on yksi sortamisen tapa. Niitä useimmiten kohdistetaan vähemmistöihin. 1600-luvun Ranskassa protestantit, joita kutsuttiin hugenoteiksi karkotettiin tai pakotettiin piileskelemään, jos he kieltäytyivät vaihtamaan uskontonsa.[2]

Sortamisen äärimmäinen muoto on tuhoaminen. 1900-luvulta on monia esimerkkejä, joita kutsutaan kansanmurhiksi. Parhaiten tunnettu esimerkki on saksalaisten juutalaisten ja muiden vähemmistöjen kohtelu Euroopassa 1933–1945. Arvioidaan, että enemmän kuin 15 miljoonaa ihmistä, joko kuolivat natsien pitämissä keskitysleireissä tai tulivat armeijan erikoisryhmien tappamiksi. Saman mittakaavan tappamista tapahtui Neuvostoliitossa Josif Stalinin valtakaudella. Sittemmin yli 2 miljoonaa ihmistä tapettiin Kambodžassa 1975 jälkeen.[2]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sorto Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 13.8.2016.
  2. a b c ”Treatment of Minorities”, Minority Groups. Compton's Interactive Encyclopedia Deluxe, The Learning Company, Inc., Heinäkuu 1999. OLC: 46887893. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]