Sorjo
| Sorjo (Sorjos) Сорьё, Sorjo |
|
|---|---|
 Sorjon asema. |
|
  Sorjo |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjän federaatio |
| Tasavalta | Karjalan tasavalta |
| Piiri | Lahdenpohjan piiri |
| Kunta | Elisenvaara |
| Hallinto | |
| – Asutustyyppi | maaseututaajama (posjolok) |
| Väkiluku (2013) | 0[1] |
Sorjo (ven. Сорьё, ruots. Sorjos) on maaseututaajama (posjolok) Karjalan tasavallan Lahdenpohjan piirin Elisenvaaran kunnassa Venäjällä.[2] Matkaa Elisenvaaraan on noin yhdeksän kilometriä.[3] Vuonna 2013 Sorjossa ei ollut yhtään pysyvää asukasta.[1]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomelle kuuluessaan Sorjo oli osa Kurkijoen kuntaa ja sijaitsi Parikkalan kunnan rajalla.[4] Ympäristöstään poiketen Sorjon kylässä oli ruotsinkielistä asutusta, koska vuosina 1867–1868 suurten nälkävuosien aikaan alueelle muutti useita perheitä muun muassa Pietarsaaren, Kruunupyyn, Alavetelin ja Teerijärven pitäjistä. Suuri osa Kurkijoen pitäjästä oli tuolloin Alexander von Etterin omistuksessa. Muutaman vuoden päästä von Etter joutui myymään omistuksensa valtiolle ja siirtolaiset lunastivat raivaamansa maat itselleen.[5]
Sorjolaiset perustivat oman ruotsinkielisen kansakoulun vuonna 1890, jolloin sinne ilmoittautui 33 oppilasta.[5] Sorjon kehittyminen pieneksi taajamaksi alkoi rautatien valmistuttua alueelle vuonna 1907.[4] Seuraavana vuonna Sorjoon perustettiin oma asema, jonka seurauksena kylään alkoi muuttaa suomenkielisiä asukkaita.[5] Samaan aikaan myös metsätalouden merkitys alkoi kasvaa, ja 1920-luvulta lähtien asemaa käytettiin myös puutavaran lastauspaikkana. Maatalous säilyi kuitenkin kylän pääelinkeinona.[4]
Sorjon asukkaat evakuoitiin ensimmäisen kerran vuonna 1940, jolloin kylässä oli 83 ruotsinkielistä asukasta. Vuonna 1944 ruotsinkielisille asukkaille tarjottiin maata Pernajan Suur-Sarvilahden kartanolta. Perheistä kahdeksan jäi asumaan Pernajaan, loppujen levittäytyessä ympäri maata.[5]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sorjon eteläpuolella 1,1 kilometrin päässä toimii louhos, josta louhitaan hiekkaa ja soraa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Generalnyi plan Elisenvaarskogo selskogo poselenija Lahdenpohskogo munitsipalnogo raiona Respubliki Karelija: Materialy po obosnovaniju v tekstovoi forme gradeco.ru. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 13.12.2024. (venäjäksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Tšislennost naselenija v razreze selskih naseljonnyh punktov po sostojaniju na 1 janvarja 2013 goda (s. 7) fulltext.library.karelia.ru. Natsionalnaja biblioteka Respubliki Karelija. Viitattu 12.12.2024. (venäjäksi)
- ↑ Zakon Respubliki Karelija "O gorodskih, selskih poselenijah v Respublike Karelija" (vain arkisto) cntd.ru. Arkistoitu 22.2.2020. Viitattu 12.12.2024. (venäjäksi)
- ↑ Generalnyi plan, s. 10.
- ↑ a b c Pitäjä pitäjältä – Kurkijoki (pdf) (s. 4) luovutettukarjala.fi. 1975. Viitattu 12.12.2024.
- ↑ a b c d Sorjos hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi) Viitattu 12.12.2024.
- ↑ Generalnyi plan, s. 13.