Sorjahukankorento

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sorjahukankorento
Koiras
Koiras
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Suomessa:

Elinvoimainen [2]

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: = Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Sudenkorennot Odonata
Alalahko: Aitosudenkorennot Anisoptera
Heimo: Varsinaiset sudenkorennot Libellulidae
Suku: Hukankorennot Libellula
Laji: fulva
Kaksiosainen nimi

Libellula fulva
Müller, 1764

Katso myös

  Sorjahukankorento Commonsissa

Sorjahukankorento (Libellula fulva) on hukankorentoihin kuuluva Suomessa harvinainen sudenkorento.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Naaras
Nuori naaras

Sorjahukankorennon koiraalla on sukukypsänä sinihärmäinen takaruumiin selkäpuoli, joka on kärjestään musta. Naaraat ja nuoret koiraat ovat väriltään enimmäkseen keltaisia. Vanhemmiten naaras muuttuu sinisemmäksi tai ruskeaksi. Naaraan takaruumiin selkäpuolella on pitkittäinen musta juova, joka kaventuu keskiruumiiseen päin. Sorjahukankorennon takasiivissäsiivissä on niiden tyviosissa laajat tummat värialueet. Väriä on myös siipien kärjissä, muttei litteähukankorennon tapaan siipisolmuissa.[3]

Lajin ulkonäkö on samankaltainen kuin muiden hukankorentojen ja muistuttaa jossakin määrin myös hoikkasinikorentoa ja merisinikorentoa. Litteähukankorennosta sorjahukankorento eroaa eniten takaruumiin perusteella. Sorjahukankorennon takaruumis on vähemmän leveä, eikä sen sivuilla ole litteähukankorennon keltaisia laikkuja.[3]

Sorjahukankorennon takaruumiin pituus on 25–29 mm ja takasiiven pituus 33–38 mm.[3]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia tavataan yleisenä Keski- ja Etelä-Euroopassa sekä läntisessä Aasiassa Kaukasukselle ja Kaspianmerelle asti.[1] Laji on Suomessa hyvin harvinainen, mutta harvoilla esiintymispaikoillaan tyypillisesti varsin runsaslukuinen. Vakituinen suuri populaatio on elänyt Kiteenjoella tiettävästi vähintään 1920-luvulta lähtien. Lajin uusia suomalaisia esiintymispaikkoja on löydetty 2000-luvulla.[3]

Sorjahukankorento asuttaa puhdasvetisiä seisovia tai hitaasti virtaavia vesiä, kuten puroja ja jokia.[1][3]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorjahukankorennon lentoaika on Suomessa kesäkuun alusta heinä-elokuun vaihteeseen. Päälentoaika ajoittuu kesäkuun puolivälistä ja heinäkuun puoleenväliin.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Kalkman, V.J.: Libellula fulva IUCN Red List of Threatened Species. Version 2014.2. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.9.2014. (englanniksi)
  2. Sami Karjalainen, Heidi Viljanen, Pasi Sihvonen: Sorjahukankorento – Libellula fulva Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  3. a b c d e f Karjalainen, Sami: Suomen sudenkorennot, s. 160–161. Uudistettu laitos. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2010. ISBN 978-951-31-5425-7.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]