Sopimusyhteiskunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sopimusyhteiskunnassa ihmiset voivat yleisesti tehdä keskenään sitovia sopimuksia. Käsitteellä tarkoitetaan usein myös sitä, että sopimuksiin päästään ilman riitoja tai painostusta, ja joskus sitä, että samaan sopimukseen yhtyvät hyvin monet tahot.

Sopimusyhteiskuntaa kaventaviksi tekijöiksi katsotaan sopimusten rikkomukset sekä se, että valtiovalta tai jokin muu taho sanelee asioita sen sijaan, että jättäisi ne vapaasti sovittaviksi.

Suomessa oikeuslaitos toimii sopimusten sitovuuden takaajana, mutta lainsäädäntö rajoittaa sopimusvapauden alaa.

Joskus sopimusyhteiskunnalla tarkoitetaan päinvastoin korporativismia, jossa keskusjärjestöt ja/tai muut korporaatiot saavat rajoittaa sopimusvapautta.

Esimerkkejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Työehtosopimusten yleissitovuuden katsotaan joskus kannustavan sopimiseen, toisaalta se kaventaa sopimusyhteiskuntaa rajoittamalla ihmisten vapautta sopia omista työehdoistaan.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä yhteiskuntaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.