Sodanajan naisen muistomerkki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heikki Häiväoja: Sodanajan naisen muistomerkki (1996).

Sodanajan naisen muistomerkki on Helsingin Kalliossa sijaitseva kuvanveistäjä Heikki Häiväojan toteuttama muistomerkki. Se on omistettu Suomen naisten toiminnalle toisen maailmansodan aikana ja pystytetty vuonna 1996. Muistomerkki sijaitsee Porthaninrinteen varrella lähellä Toisen linjan risteystä, Kallion virastotalon korttelissa.

Kallioseinämään upotettuun muistomerkkiin kuuluu kahdeksan metriä korkea eteenpäin nojaava kulmikas teräspalkki ja Kurun harmaasta graniitista veistettyjä sileäpintaisia kivipaasia, joista suurin on 7,5 metriä leveä. Seinämäisten kivipaasien väliin jäävälle syvennykselle johtaa muutama porrasaskelma. Keskimmäisessä kivipaadessa lukee kullatuin kaunokirjoituskirjaimin ”1939 1945 – Sodanajan naisen kunniaksi – Krigtidens kvinna till ära”. Sen molemmin puolin oleviin kahteen pystypaateen on kaiverrettu naishahmoja esittävät korkokuvat, vasemmalla kotirintaman työläisäiti ja oikealla rintamalla palveleva sairaanhoitaja. Kallistuva teräspylväs symboloi samanaikaisesti sodan uhkaa ja uskoa tulevaisuuteen sekä toimii katseenvangitsijana.[1][2][3] Häiväojan apuna teoksen toteuttamisessa olivat kuvanveistäjä Ari Laitinen ja teknikko Sakari Kinnunen.[2]

Joukko kansalaisjärjestöjä, veteraanijärjestöjä ja kaatuneitten omaisten järjestöjä käynnisti muistomerkkihankkeen vuonna 1985. Aluksi muistomerkin paikaksi kaavailtiin Hakasalmen puiston kalliota ja suunnitelma tilattiin sotamuistomerkkeihin erikoistuneelta kuvanveistäjä Ensio Seppäseltä, joka olisi toteuttanut sen useita naishahmoja esittävänä patsaana. Helsingin kaupunginhallitus torjui tämän suunnitelman ja tarjosi vuonna 1989 muistomerkille vaihtoehtoisen paikan Porthaninrinteen kallioleikkauksen luota. Suunnittelijaksi pyydettiin abstraktista julkisesta taiteestaan tunnettu Heikki Häiväoja, jolta muistomerkin tilaajat kuitenkin toivoivat esittävää ja selkeää teosta. Häiväoja yhdisti muistomerkissä abstraktin konstruktion esittäviin reliefeihin.[1][3] Muistomerkin paljasti 12. lokakuuta 1996 patsastoimikuntaa johtanut kauppaneuvos Ensio Hukkataival. Se oli Suomen ensimmäinen naisten sota-ajan toiminnalle omistettu valtakunnallinen muistomerkki.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Sodanajan naisen muistomerkki Helsingin taidemuseon Julkiset veistokset -tietokanta. Viitattu 31.5.2018.
  2. a b Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille – Pääkaupunkiseudun julkiset teokset, s. 213. Edita, Helsinki 2006.
  3. a b Erik Kruskopf: Veistosten kaupunki – Taidetta Helsingin katukuvassa (suom. Rauno Ekholm), s. 134–135. Schildts, Helsinki 2000.