Siirry sisältöön

Soar (kaupunki)

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee Raamatun kaupunkia. Soar on myös joki Englannissa.
Soarin mahdollinen sijainti.

Soar (hepr. ‏צֹעַר‎, ṣōʿar, ”pienuus”)[1], alun perin Bela (hepr. ‏בֶּלַע‎, Bela`, ”niellä”)[2] on Raamatun kaupunki, joka sijaitsi luultavasti Kuolleenmeren kaakkoispuolella nykyisen Jordanian alueella. Se sijaitsi Jordanin alangolla hedelmällisen tasangon laitamilla.[3]

Ensimmäinen maininta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soar mainitaan ensimmäisen kerran Vanhassa testamentissa ensimmäisen Mooseksen kirjan luvun 13 jakeessa 10. Seuraava teksti on vuonna 1992 julkaistun Uuden kirkkoraamatun mukainen:

»Loot katsoi ympärilleen ja näki, että Jordanin alanko oli runsasvetistä seutua. Ennen kuin Herra hävitti Sodoman ja Gomorran, se oli Soariin saakka kuin Herran puutarhaa, kuin Egyptin maata.” (1. Moos. 13:10)[4]»

Kuninkaiden hyökkäys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotaretkeä esittävä taideteos.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvun 14 jakeissa 1–16 kerrotaan neljän kuninkaan: Sinearin kuninkaan Amrafelin, Ellasarin kuninkaan Arjokin, Elamin kuninkaan Kedorlaomerin ja Gojimin kuninkaan Tidealin sotilaallisesta hyökkäyksestä viittä kuningasta: Sodoman kuningasta Beraa, Gomorran kuningasta Birsaa, Adman kuningasta Sinabia, Seboimin kuningasta Semeberiä ja Belan eli Soarin kuningasta vastaan.[5]

Hyökkäyksen kohteena olleet valtiot olivat olleet 12 vuotta Elamin kuninkaan Kedorlaomerin vaikutusvallan alaisina, mutta 13. vuotena ne aloittivat kapinan ja sijoittivat joukkonsa Siddiminlaaksoon. Vuoden kuluttua Kedorlaomerin ja hänen kanssaan liiton solmineiden kuninkaiden johtamat hyökkäysjoukot tulivat ja päihittivät useita heimoja tietyissä paikoissa, muun muassa susilaiset Hamissa ja horilaiset vuorilla.[5]

Hyökkäyksen kohteena olleet kuninkaat laskivat joukkonsa liikkeelle, mutta ne joutuivat kääntymään pakoon. Osa hukkui maaöljykuoppiin ja loput menivät piiloon vuorille. Hyökkääjät pääsivät ryöstämään Sodoman ja Gomorran kaupungeista kaiken omaisuuden, mukaan lukien karjan sekä Abramin veljenpojan Lootin, joka oli Sodoman asukas.[5]

Yksi hyökkäyksestä selviytynyt tuli kertomaan Abramille, mitä oli tapahtunut. Abram oli liitossa Mamren, Eskolin ja Anerin kanssa, ja he lähettivät 318 sotilasta ajamaan kuninkaita takaa. Hyökänneet kuninkaat ja Abramin sotilaat kohtasivat Tel Danissa. Yön aikana he hyökkäsivät kuninkaiden sotilaiden kimppuun ja ajoivat heitä Damaskoksen pohjoispuolella sijaitsevaan Hobaan asti. Sitten Abram otti takaisin Lootin, omaisuuden ja muun väen.[5]

Sodoma ja Gomorra tulessa.

Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvun 19 jakeissa 1–30 kerrotaan, kuinka Loot joutui pakenemaan Sodomasta Soariin, ennen kuin Jumala ehtisi tuhota sen.[6]

Loot oli muuttanut kuninkaiden sodan jälkeen takaisin Sodoman kaupunkiin. Hän istui eräänä iltana kaupunginportin aukiolla, kun enkelit saapuivat tapaamaan häntä. Loot laskeutui kohteliaasti maahan ja tarjosi enkelimiehille yösijaa ja jalanpesua. Miehet kieltäytyivät ja sanoivat nukkuvansa ulkona.[6]

Loot pyysi miehiä tulemaan hänen majaansa vielä monta kertaa, kunnes he myöntyivät. Loot leipoi happamatonta leipää ja he illallistivat yhdessä. Miehet olivat menossa lepäämään, kunnes kaikki Sodoman miehet tulivat majan eteen ja huusivat: »Missä ovat ne miehet, jotka tulivat tänä iltana luoksesi? Tuo heidät tänne, me haluamme maata heidät!». Loot lähti pihalle rauhoittelemaan vihaisia miehiä ja tarjosi heille kahta naimatonta tytärtään sillä ehdolla, että he jättäisivät majan sisällä olleet enkelit rauhaan. Sodomalaiset hyökkäsivät Lootin kimppuun ja koettivat hajottaa talon etuoven. Enkelit tarttuivat Lootiin ja vetivät hänet sisälle turvaan. Enkelit häikäisivät hyökänneitä miehiä niin paljon, etteivät he löytäneet enää ovea.[6]

Lootille paljastui, että Jumala oli lähettänyt enkelit tuhoamaan Sodoman kuultuaan paljon valituksia asukkaiden pahuudesta. Enkelit sanoivat Lootille, että hänen pitää viedä kaikki läheisensä pois kaupungista. Hän lähti ulos varoittamaan miehiä, jotka olivat jo kihlanneet hänen tyttärensä. Hän sanoi heille: »Pian pois täältä, pitäkää kiirettä! Herra hävittää tämän kaupungin!», jonka jälkeen miehet naurahtivat.[6]

Seuraavana aamuna enkelit alkoivat hoputtaa Lootia, kun hän ei ollenkaan ymmärtänyt asian vakavuutta. Kun Loot vieläkin vitkasteli, enkelit tarttuivat kiinni Lootiin, hänen vaimoonsa ja hänen tyttäriinsä, ja päästivät heidät irti kaupungin ulkopuolella. Miehet sanoivat Lootille ja hänen seurueelleen, että Jumala on päättänyt säästä heidät. Toinen miehistä kehotti heitä juoksemaan tasangon halki vuoristoon katsomatta taakseen.[6]

Loot kiitti miestä laupeudestaan, mutta sanoi, ettei hän uskalla paeta vuorille, mikäli tuho saavuttaisikin heidät. Sitten hän osoitti lähellä sijaitsevaa Soarin kaupunkia ja kysyi, voisiko hän paeta sinne, kun se oli liian mitätön tuhottavaksi. Mies suostui ja käski Lootin ja seurueen liikkeelle.[6]

Sodoman ja Gomorran tuho

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Loot ja hänen perheensä olivat saavuttaneet Soarin, Jumala sai aloittaa syntisten Sodoman ja Gomorran kaupunkien hävittämisen. Taivaalta alkoi satamaan tulta ja tulikiveä, joka tuhosi kaupungit ja koko tasangon sekä tappoi asukkaat ja kasvitkin. Kun Lootin vaimo käänsi selkänsä vilkaistakseen tuhoa, hän kovettui suolapatsaaksi.[6]

Seuraavana aamuna Abraham saapui paikalle ja huomasi, että maa savusi kuin polttouuni. Jumala oli pitänyt Abrahamin mielessään, jonka vuoksi hän antoi Abrahamin veljenpojan Lootin ja hänen perheensä pelastua. Loot ja hänen tyttärensä kuitenkin pelkäsivät asua Soarissa, joten he lähtivät vuorille ja asettuivat luolaan asumaan.[6]

  1. ↑ Lexicon :: Strong's H6820 - ṣōʿar Blue Letter Bible. Viitattu 9.12.2025. (englanniksi)
  2. ↑ Strong's Hebrew: 1106. בָּ֫לַע (Bela') -- Bela biblehub.com. Viitattu 9.12.2025.
  3. ↑ Soar JW.ORG. Viitattu 9.12.2025.
  4. ↑ 1. Mooseksen kirja. Raamattu 1992 raamattu.fi. Viitattu 9.12.2025.
  5. 1 2 3 4 1. Mooseksen kirja 14. Raamattu 1992 raamattu.fi. Viitattu 9.12.2025.
  6. 1 2 3 4 5 6 7 8 1. Mooseksen kirja 19 - Raamattu 1992 - www.raamattu.fi www.raamattu.fi. Viitattu 10.12.2025.