Sly Cooper: Thieves in Time

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sly Cooper: Thieves in Time
Kehittäjä Sanzaru Games
Julkaisija Sony Computer Entertainment
Jakelija PlayStation Store ja PlayStation Now
Säveltäjä Peter McConnell
Pelisarja Sly Cooper
Pelimoottori HAVOK
Julkaistu
  • NA 5. helmikuuta 2013
  • EU 28. maaliskuuta 2013
Lajityyppi tasohyppely
hiiviskely
Pelimuoto yksinpeli / moninpeli
Ikäluokitus PEGI: 7, ESRB: E10+Virheellinen ESRB-arvo
Alusta PlayStation 3
PlayStation Vita
Jakelumuoto Blu-ray, PlayStation Vitan muistikortti, digitaalinen lataus
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Sly Cooper: Thieves in Time on Sanzaru Gamesin kehittämä ja Sony Computer Entertainmentin julkaisema videopeli vuodelta 2013. Se on Sly Cooper -videopelisarjan neljäs osa, ja Pohjois-Amerikassa se ilmestyi 5. helmikuuta 2013 PlayStation 3- ja PlayStation Vita -alustoille.[1] Peli ilmestyi Euroopassa 28. maaliskuuta 2013.

Pelaaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Virtahepo Murray on koplan voimakkain ja hän hoitaa siksi fyysisesti vaativimmat tehtävät.

Sly Cooper: Thieves in Time on hyvin samankaltainen kuin kolme edeltäjäänsä. Pelin grafiikat ovat kokeneet suuren harppauksen, sillä sarjan kolme aiempaa peliä ilmestyivät PlayStation 2:lle, joka ei käyttänyt pelien tallennusvälineenä teräväpiirtotekniikkaa tukenutta Blu-rayta. Myös pelin tasot ovat kooltaan kolminkertaisia verrattaessa kolmen ensimmäisen sarjan pelin tasojen kokoon.

Sly pystyy myös hyödyntämään esi-isiensä käyttämiä pukuja, jotka auttavat pelaajaa läpäisemään pelin eri tasoja. Tällaisia asuja ovat muun muassa Robin Hood -tapainen asu, joka mahdollistaa jousiammunnan, sekä muinaiseen Japaniin sijoittuva samurai-asu jonka avulla Sly voi esimerkiksi edetä tulen läpi vahingoittumatta. Slyn hyödyntämät tekniikat, kuten spiraalihyppy terävien esineiden päälle sekä köysillä käveleminen ja vartijoilta varastelu tekevät paluun, mutta nämä toiminnot eivät ole käytettävissä esi-isien asuissa. Uutena elementtinä pelissä on kompassi, joka auttaa pelaajaa etenemään tehtävissä. Kompassissa viholliset näkyvät punaisina renkaina. Aiemmin vastaavanlainen kompassi on esiintynyt ainoastaan Sly 3: Konnien kunnian kaksinpeli-osiossa. Pelattavina hahmoina ovat kahden edellisen osan tapaisesti Slyn ohella myös Bentley ja Murray, mutta edellisen 3 osan tapaan pelissä esiintyvät Slyn esi-isät sekä Carmelita Fox tulevat olemaan pelattavina hahmoina. Myös pelisarjan kahdessa ensimmäisessä osassa esiintyneet vihjepullot ja sarjan toisessa osassa esiintyneet kerättävät aarteet ovat mukana pelissä.

Myös koplan piilopaikka on kokenut joitain uudistuksia, sillä uutena elementtinä piilopaikassa ovat aarreseinä, joka koostuu Slyn pelin aikana löytämistä aarteista, sekä pukugalleria, joka esittelee eri pukuvaihtoehtoja joita Sly voi ottaa käyttöönsä. Koplan piilopaikassa voit myös pelata Bentleyn hakkerointihaasteita sekä pöytätennistä.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Kuukausia Cooperin holvin tapahtumien jälkeen, Pariisiin majoittunut Sly on suhteessa Interpol-agentti Carmelita Foxin kanssa, joka uskoo Slyn kärsivän edelleen muistinmenetyksestä, Murray luo uraa (ja huonoa mainetta) kilpa-autoilun (myöhemmin romurallin) parissa koplan vanhalla ajokilla ja Bentley kehittelee aikakonetta mielitiettynsä Penelopen kanssa.

Ollessaan Carmelitan kanssa arvokkaiden antiikkiesineiden taidenäyttelyssä mennyt elämäntyyli alkaa jälleen houkutella Slyta, joten hän suunnittelee varastavansa erään muinaisen päähineen kyseisestä museosta. Bentley saapuu Pariisiin ja löytäessään Slyn hän selittää Penelopen kadonneen, ja että Slyn maineikkaan varassuvun Varkaiden käsikirjasta on alkanut hävitä sivuja ja tietoja. Murray liittyy Slyn ja Bentleyn mukaan ja näin ollen vanha kopla on jälleen koossa. Carmelita saa selville, että Sly on teeskennellyt jatkuvasti kärsineensä muistinmenetyksestä, minkä vuoksi hän lähtee jahtaamaan Slyta.

Pariisin alkupuhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ottaakseen selvää siitä, mikä aiheuttaa Varkaiden käsikirjan pyyhkiytymisen, koplan on matkattava ajassa taaksepäin tapaamaan Slyn esi-isiä ja Cooperin varassuvun muita varkaita. Jotta he pystyvät matkustamaan ajassa, heillä täytyy olla kuitenkin hallussaan jokin esine aikakaudelta, johon he haluavat seuraavaksi siirtyä. Varkaiden käsikirjan kopla uskoo entisen vastustajansa ja nykyisen liittolaisensa Dimitrin haltuun, sillä riski kirjan menettämisestä aikamatkustuksen aikana on liian suuri.

Japanin tavalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisenä kohteenaan koplalla on feodaaliajan Japani, missä he tapaavat Slyn japanilaisen esi-isän, Rioichi Cooperin. Rioichi on kuitenkin joutunut vankilaan, mistä Sly hänet pelastaa. Ajassa taaksepäin on matkustanut jotenkin myös El Jefe-niminen palkkasoturitiikeri, jonka Le Paradox on lähettänyt tuhoamaan Rioichin. Sly taistelee El Jefeä vastaan ja voittaa, mutta El Jefen palkanneen henkilön kätyrit vievät Rioichin kepin.

Lähde länteen nuori pesukarhu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Villissä lännessä jengi lähtee etsimään Slyn lainsuojatonta esi-isää Tennessee "Kid" Cooperia ja lopulta hän löytyy vankilasta. Sly pelastaa Tennesseen, joka kertoo suunnitelleensa uransa suurinta pankkiryöstöä, mutta joutuneensa itsekkään ja ahneen seriffi Toothpickin vangitsemaksi. Selviää, että seriffi itse ryösti kullan ja lavasti Tennesseen syylliseksi. Jengi päättää auttaa Tennesseetä saamaan kullan ja palauttamaan hänen maineensa. Tennessee löytää Carmelitan, jonka Toothpick on napannut ja Carmelita kertoo selvittäneensä saman kuin Slyn kopla: museon sponsori sekä El Jefen ja Toothpickin toimeksiantaja, Cyrille Le Paradox, itse harjoitti itse varastettujen taideaarteiden salakuljetusta. Ja huomattuaan Carmelitan, Le Paradox oli lähettänyt hänet villiin länteen. Yhdessä he lähtevät ryöstämään Tennesseen kultaa takaisin. He onnistuvat, mutta Le Paradoxin kätyrit vievät Tennesseen aseen ja jengi putoaa melkein rotkoon, mutta Bentley pelastaa heidät heittämällä Gurun Murraylle antaman kaulakorun aikakoneeseen ja he imeytyvät madonreikään.

Luolapesukarhun klaani[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jengi päätyy jääkaudelle noin 10 000 eaa. Carmelita suuttuu Slylle ja häipyy. He huomaavat, etteivät asiat jääkaudella ole kohdallaan ja lähtevät tutkimaan. Heille selviää, että Le Paradoxin kätyri Grizz on napannut ensimmäisen Cooperin ja kätyrit vievät tämän keksimän apuvälineen, "Cooperin kepin". Koska hänen nimensä on liian vaikea, he alkavat kutsua häntä hänen nimensä lopun mukaan "Bobiksi". Koska Grizz on vienyt kaikki lentoliskojen munat tuhoten "Bobin" roolin heimonsa ruoanhankkijana ja suurena munavarkaana, "Bob" on alakuloinen ja huonossa kunnossa. Murray kuntouttaa hänet ja he alkavat selvittää Grizzin suunnitelmaa. Kun Carmelita rauhoittuu ja auttaa heitä, he onnistuvat päihittämään Grizzin.

Hiiriä ja robotteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jengi lähtee keskiaikaiseen Englantiin etsimään Slyn esi-isää Sir Galleth Cooperia, joka perusti Cooper-ritarikunnan. Galleth löytyy sirkuksesta, johon hän on joutunut uhmattuaan Mustan Ritarin robottijoukkoja. Sly varastaa Gallethin keskiakaisen ritarin miekan kaltaisen Cooperin kepin takaisin ja he päättävät nujertaa Mustan Ritarin ja vapautta kaupungin. Ollessaan suorittamassa tehtävää, Bentley saa tietää, että Musta Ritari onkin Penelope, joka oli pettänyt ystävänsä ja kehittänyt Le Paradoxille oman aikakoneen. Tämä särkee Bentleyn sydämen ja hän sulkeutuu kuoreensa miettimään. Sly ja palannut Bentley onnistuivat voittamaan Penelopen, mutta sitä ennen Le Paradoxin kätyrit vievät Gallethin kepin.

40 Rosvoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jengi lähtee muinaiseen Arabiaan etsimään Slyn esi-isää Salim Al-Kuparia, joka oli perustamassa pahamaineista 40 rosvoa. Selviää, että suurin osa on jo jäänyt eläkkeelle. Sly löytää Salimin, mutta tämä on vastahakoinen auttamaan heitä. Kaupunkia hallitsee norsu nimeltään neiti Decibel, joka hallitsee ihmisiä kärsäänsä juuttuneella torvella. Sly kuulee Decibelin keskustelevan paikan päälle saapuneen Le Paradoxin kanssa ja hän saa selville näiden suunnitelman. Sly onnistuu voittamaan neiti Decibelin, mutta Le Paradox sieppaa Carmelitan, Salimin kepin sekä neiti Decibelin teettämät väärennetyt sukutaustapaperit, joilla Le Paradox aikoi väittää maailmalle kuuluvansa aatelissukuun.

Pariisin loppupuhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jengi palaa nykyaikaan, jossa kaikki on muuttunut. Bentley sai selville että Le Paradox on itse varassuvusta. Hänen isänsä aikoi varastaa maailman suurimman timantin museosta ja lavastaa Slyn isän rikokseen, paitsi että Slyn isä nappasi timantin ensin ja Le Paradoxin isä joutui itse kiinni. Isänsä menettämisen jälkeen Le Paradoxilla ei ollut ketään antamassa hänelle koulutusta, ja epäonnistuneiden keikkojen jälkeen hän päätyi vankilaan. Siellä ollessaan hän sai rikos-koulutuksensa kohtalon oikusta. Vapautumisen jälkeen Le Paradox piti lainkuuliaisen kansalaisen kulissia yllään, todellisuudessa hän käytti vankila kontaktejaan muodostaakseen oman rikosjenginsä ja alkoi suunnitella ryöstöjä. Nykyään hän matkustelee taiteita keräilevänä miljardöörinä vaikka oikeastai hän salakuljettaa varastettuja aarteita. Le Paradox juonii kostoa Cooperin-suvulle oman suvun ongelmista.

Aikaa ei ole hukattavaksi, joten Sly murtautuu Le Paradoxin ilmalaivaan, mutta jää ansaan. Bentley ja Murray hakevat esi-isät menneisyydestä ja he lähtevät pelastamaan Slyta. Ensin Rioichi saa takaisin oman keppinsä. Seuraavaksi Hän auttaa "Bobia" saamaan keppinsä ja katoaa, sitten "Bob" auttaa Salimia ja katoaa, sitten Salim auttaa Gallethia ja katoaa. Galleth auttaa Tenesseetä saamaan aseensa ja katoaa. Tennessee estää Le Paradoxia ja samalla auttaa Slytä ja Carmelitaa pääsemään ulos kuvusta, jossa he ovat vankina ja katoaa.

Aikakone särkyy Le Paradoxin vahingon takia, koska hän yritti listiä Slyn. Sly käy taistoon Le Paradoxin kanssa ja voittaa. Le Paradox varasti hänen liitovarjonsa paetakseen mutta törmäsi lentokoneen peräsimeen, samalla putoen Seine-jokeen. Sly imeytyy madonreikään ilmalaivan mukana. Le Paradox saa maailman suuresta rikoksesta elinkautisen sekä eristys-selli tuomion. Hänen maineensa, omaisuutensa ja taidekokoelmansa takavarikoidaan ja lahjoitetaan koko Pariisin kaupungille. Sen jälkeen Murray luo uraa ammattilaispainijana, Bentley etsii Slyta sekä Carmelita palaa Interpoliin töihin, mutta kaipaa silti Slyta. Tämän jälkeen tulee lopputekstit, jossa kerrotaan mitä esi-isille ja jokaisen aikakauden kelmipomoille kävi.

Mikäli kaikki trophyt on saatu, näkee pelaaja salaisen lopun, jossa Sly herää muinaisessa Egyptissä.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkieliset (Alkuperäiset)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Kevin Miller  Sly Cooper  
 Matt Olsen  Bentley  
 Chris Murphy  Murray  
 Grey DeLisle  Carmelita Fox  
 Steve Blum  Rioichi Cooper  
 Sam Riegel  Tennessee Kid Cooper  
 Patrick Seitz  "Bob" Cooper (äännähdykset)  
 Yuri Lowenthal  Sir Galleth Cooper  
 Brian George  Salim Al-Kupar, sivuäänet  
 Nolan North  El Jefe, Cyrille Le Paradox, kuuluttaja  
 David Lodge  Sheriffi Toothpick, sivuäänet  
 Fred Tatasciore  Grizz  
 Annette Toutonghi  Penelope / Musta Ritari  
 Eliza Jane Schneider  Neiti Decibel  
 Michael Gough  sivuäänet  
 Cam Clarke  sivuäänet  
 Robin Atkin Downes  sivuäänet  
 Jess Harnell  sivuäänet  
 Lani Minella  sivuäänet  
 Iona Morris  sivuäänet  

Suomenkieliset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Jari Salo  Sly Cooper, sivuäänet  
 Markus Niemi  Bentley, sivuäänet  
 Bruno Lähteenmäki  Murray, sivuäänet  
 Elise Langenoja  Carmelita Fox, Penelope, kuuluttaja  
 Markus Blom  Rioichi Cooper  
 Petrus Kähkönen  Tennessee Kid Cooper  
 Santtu Karvonen  Sir Galleth Cooper  
 Juha Paananen  Salim Al-Kupar, sivuäänet  
 Markus Bäckman  El Jefe, sivuäänet  
 Joonathan Kettunen  Sheriffi Toothpick, Musta ritari, sivuäänet  
 Pasi Ruohonen  Grizz, sivuäänet  
 Eeva Markkinen  Neiti Decibel  
 Tommi Haapaniemi  Cyrille Le Paradox  
 Sasu Moilanen  sivuäänet  
 Arto Nieminen  sivuäänet[a]  

Suomenkielisen dubbauksen on tehnyt UpTempo.

Aarrekilpailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sanzaru Games järjesti ennen pelin julkaisua kansainvälisen aarteensuunnittelukilpailun, jossa fanit saivat suunnitella peliin varastettavissa olevan aarteen. Yksi kahdeksasta peliin päätyneestä aarteesta oli suomalaisen Milla Koivuniemen teos ”Mona Lita”.[2]

Tulevaisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelin lopun uskottiin viittaavan jatko-osan mahdollisuuteen. Sanzaru kuitenkin ilmoitti, että vaikka he haluaisivat jatkaa pelisarjaa, sellaisen toteutuminen riippuisi täysin Sonyn päätöksestä.[3]

Huomioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pelin levyltä löytyvä sisältö paljastaa, että pelin saksan-, ruotsin-, norjan- ja suomenkielisiin versioihin tehtiin alun perin selväkieliset käännökset "Bob" Cooperin repliikeistä, Arto Niemisen tehdessä suomenkieliset repliikit, mutta Sanzarun päätöksestä pelin lopullisten versioiden käännöksissä käytettiin vain suoraan Patrick Seitzin tekemiä äännähdyksiä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]