Slovenialainen keittiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Zgancipuuroa – tattaria ja sulatettua silavaa
Kinkkua ja makkaraa myynnissä Ljubljanassa

Slovenialainen keittiö on yhdistelmä paikallisia omaperäisiä tuotteita sekä erilaisia yhteisiä vaikutteita naapurimaista eri aikoina, erityisesti Keski-Euroopasta, Unkarista ja Jugoslaviasta. Ensimmäinen vaarsinainen slovenialainen keittokirja on vuodelta 1799, ja sen on koonnut Valentin Vodnik. Vuoristoisuudesta huolimatta maasta suuri osa on viljelysmaata. Maaseudun ruokakulttuuri poikkeaa kaupunkilaisesta, ja eri seuduilla on vaihtelua keskenään. Nykyään Slovenia markkinoi matkailuaan ruokaperinteen monipuolisuudella.[1][2][3]

Ruokalajeista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihaa on tarjottu perinteisesti ainoastaan viikonloppuisin sekä juhlapyhinä. Aineksina on käytetty paikallisesti kasvatettuja sianlihaa ja siipikarjaa. Makkaroita ja veripalttua on suosittu. Puuroja, keittoja ja pataruokia sekä muhennoksia on käytetty paljon. Kalaa ja mereneläviä on käytetty suhteellisen vähän. Sienet ja marjat ovat perinteisesti suosittuja. Koska myös lypsykarjaa on ollut, on monipuolisista juustoista tullut erityinen perinne, ja niitä on tehty sekä lehmän että lampaan maidosta. Alkoholijuomina on tarjoiltu olutta, viinejä ja toisinaan väkevämpiäkin. Tunnettu, mutta ehkä aliarvostettu ruokaviini on kuiva valkoviini Rizling[4].[3][1]

Slovenialaisia juustoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lampaanmaidosta valmistettuja juustoja ovat bovški sir ja kraški ovčji sir. Lehmänmaitopohjaisia juustoja ovat bohinjski sir mohant, nanoški sir, tolminc ja trnič.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sirpa Spoljaric: Slovenian ruokaperinteestä 8.2.2014. Slovenia-seura. Viitattu 29.10.2020.
  2. Miriam Risager: Maista Slovenia I Feel Slovenia. 2020. Viitattu 29.10.2020.
  3. a b Slovenian keittiö: valokuvia, ruokia ja reseptejä Slovenian kansallisruokia aroundtravels.com. Viitattu 29.10.2020.
  4. Rizling Viinilehti. Viitattu 29.10.2020.
  5. Catherine Donnelly: The Oxford companion to cheese, s. 78–80, 403, 484–485, 509, 715, 730. Oxford University Press, 2016. ISBN 9780199330881. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]