Slobodan Jovanović
| Slobodan Jovanović | |
|---|---|
.jpg) Uroš Predićin vuonna 1931 maalaama muotokuva Slobodan Jovanovićista. |
|
| 15. Jugoslavian pääministeri | |
|
12. tammikuuta 1942 - 26. kesäkuuta 1943
|
|
| Edeltäjä | Dušan Simović |
| Seuraaja | Miloš Trifunović |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. joulukuuta 1869 Novi Sad, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 12. joulukuuta 1958 (89 vuotta) Lontoo, Iso-Britannia |
| Ammatti | juristi, historioitsija, poliitikko |
| Arvonimi | professori |
| Tiedot | |
| Koulutus | lakitieteen tohtori |
| Uskonto | ortodoksi |
Slobodan Jovanović (3. joulukuuta 1869 Novi Sad – 12. joulukuuta 1958 Lontoo) oli serbialainen lakimies, kirjallisuuskriitikko ja poliitikko. Hän osallistui vuoden 1919 Pariisin rauhankonferenssiin Jugoslavian hallituksen asiantuntijana. Hän toimi pitkään yliopistotiedemiehenä aina 1930-luvulle asti. Jovanović oli mukana politiikassa ja toimi kenraali Dušan Simovićin hallituksen varapääministerinä maaliskuusta 1941 tammikuuhun 1942 sekä sen jälkeen Jugoslavian kuningaskunnan pakolaishallituksen pääministerinä Lontoossa tammikuusta 1942 kesäkuuhun 1943. Sodan jälkeen hän jäi Lontooseen, sillä vallan ottaneet kommunistit Titon johdolla tuomitsivat hänet Belgradissa poissaolevana 20 vuoden vankeuteen.
Koulutus lakimieheksi ja toiminta yliopistomiehenä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Slobodan Jovanović kävi koulunsa Belgradissa, Münchenissä, Zürichissä ja Genevessä, jossa hän suoritti juristin tutkinnon. Vuosina 1890–1892 hän teki jatko-opintoja poliittisista kysymyksistä. Vuonna 1893 Jovanović nimitettiin Serbian hallituksen poliittiseksi attaseaksi Konstantinopoliin. Vuonna 1897 hän siirtyi kotimaahansa Serbiaan Belgradin yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan professoriksi. Tässä tehtävässä hän toimi yli neljän vuosikymmenen ajan aina vuoteen 1940. Lisäksi hän toimi kahteen otteeseen Belgradin yliopiston rehtorina. Serbian kuninkaallisen akatemian jäsen Jovanović oli vuodesta 1908 ja puheenjohtajana vuosina 1928–1931. Lisäksi hän oli vastaavan Zagrebista käsin toimineen Jugoslavian tiedeakatemian jäsen vuodesta 1927.[1]
Toiminta poliitikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jovanović oli länsimyönteinen poliitikko. Hän ei hyväksynyt vuonna 1939 solmittua Cvetković–Maček-sopimusta, jolla kroaatit saivat autonomian Jugoslavian kuningaskunnassa. Hän osallistui 27. maaliskuuta 1941 tapahtuneeseen sotilasvallankaappaukseen, jolloin kenraali Dušan Simovićista tuli pääministeri. Jovanović nimitettiin tällöin varapääministeriksi. Akselivaltojen 6. huhtikuuta aloittama sotilaallinen toiminta Jugoslaviaa vastaan johti kahdessa viikossa maan miehitykseen. Jovanović yhdessä kuningas Pietarin II:n ja muun hallituksen kanssa siirtyi Kreikan ja Jerusalemin kautta Lontooseen. Siellä hän jatkoi toimintaansa Simovićin pakolaishallituksen varapääministerinä. Hänestä tuli tammikuussa 1942 Simovićin seuraaja pakolaishallituksen pääministerinä. Hän hoiti pääministerin tehtävää kesäkuuhun 1943.[2], [1], [3]
Maailmansodan jälkeen Jugoslaviassa vallan ottaneet kommunistit Josip Broz Titon johdolla tuomitsivat Jovanovićin heinäkuussa 1946 poissaolevana 20 vuodeksi vankeuteen. Jovanović eli loppuelämänsä pakolaisuudessa Lontoossa.[4]
Rehabilitointi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kommunistivaltaa jatkui Jugoslaviassa vuoteen 1989. Sen jälkeen Jovanovićin toiminta rehabilitoitiin Jugoslaviassa. Hänen 12-osainen kootut teoksensa julkaistiin vuonna 1991. Kommunistivallan ajan hänen teoksensa olivat olleet kiellettyjä. Hänen 17-osainen kootut teoksensa oli julkaistu jo vuosina 1939–1940. Teokset käsittelivät laaja-alaisesti Balkanin historiaa.
Tunnustuksena professori Slobodan Jovanovićin elämäntyölle voi pitää sitä, että vuonna 2003 hänen muotokuvansa oli Serbian 5 000 dinaarin setelissä. Hänen patsaansa on nyt myös esillä Belgradin yliopiston lakitieteellisessä tiedekunnan tiloissa. Virallinen rehabilitointi tapahtui 26. lokakuuta 2007 oikeuden päätöksellä.[5] Vuonna 2011 nimettiin Belgradin yliopiston lakitieteellisen tiedekunnan edustan aukio hänen mukaansa. Jovanovićin maalliset jäännökset siirrettiin joulukuussa 2011 Lontoosta Belgradiin, jossa hänet haudattiin uudelleen.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- J. R. von Salis: Uudemman ajan maailmanhistoria osa 6. WSOY, 1966.
- John R. Lampe: Yugoslavia as History - Twice there was a country. Cambridge University Press, 1996. ISBN 0-521-77357. (englanniksi)
- Stevan K. Pavlowitch: The London-based wartime government, 1941-45. Teoksessa: Dejan Djokic and James Ker-Lindsay (toim.) New Perspectives on Yugoslavia - Key Issues and Contraversies. Routledge, 2011. ISBN 978-0-415-49919-4. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b An Illustrated History of Slavic Misery - The King Of Belgrade Style – Slobodan Jovanović anillustratedhistoryofslavicmisery. Viitattu 27.8.2017. (englanniksi)
- ↑ J.R. von Salis 1966 s.307
- ↑ Stevan K. Pavlowitch 1966 s.103
- ↑ John R. Lampe 1996 s.227
- ↑ Rehabilitovan Slobodan Jovanović 26.10.2007. anillustratedhistoryofslavicmisery. Viitattu 27.8.2017. (serbiaksi)
- ↑ Slobodan Jovanović konačno počiva u Srbiji 10.12.2012. novosti.rs. Viitattu 27.8.2017. (serbiaksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Slobodan Jovanović Wikimedia Commonsissa
| ||||||||||||||||||
