Skýros
Σκύρος
Skýroksen saari satelliittikuvassa.
| Sijainti | |
|---|---|
| Saariryhmä | |
| Korkein kohta |
Kóchylas, 792 m |
| Pinta-ala |
209,5 km² |
| Asukasluku |
2 994 |
|---|---|
| Kieli |
Skýros (kreik. Σκύρος; transl. myös Skíros) on Kreikan saari, joka kuuluu Pohjoisten Sporadien saariryhmään. Saaren pinta-ala on 209,5 neliökilometriä ja asukasluku 2 994 (2011). Hallinnollisesti Skýros kuuluu Skýroksen kuntaan, Euboian alueyksikköön ja Keski-Kreikan alueeseen. Saaren pääkylä on Skýroksen kylä.[1]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skýros sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä Euboian itäpuolella erillään muista Pohjoisten Sporadien saarista, jotka sijaitsevat Magnesian rannikolla Skýroksesta luoteeseen.
Saaren korkein kohta on Kóchylas (792 metriä).
Hallinto ja kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Skýroksen kunta
Skýros kuuluu hallinnollisesti Skýroksen kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.[1]
Saaren suurin asutus on pääkylä Skýroksen kylä eli Chóra (1 657 asukasta), joka sijaitsee saaren itärannikolla. Muut suurimmat asutukset ovat Mólos (618 asukasta), Trachý (196) ja Linariá (116). (Katso myös: Luettelo Skýroksen kunnan kylistä ja saarista.)
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Antiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Antiikin Skyros
Kreikkalaisessa mytologiassa Skýros kytkeytyy monilla tavoin Akhilleukseen. Se oli muun muassa paikka, jonne Thetis kätki tytöksi puetun Akhilleuksen saaren kuninkaan Lykomedeen tyttärien joukkoon säästääkseen tämän Troijan sodalta.[2][3]
Antiikin aikana saaren alkuperäisiä asukkaita olivat pelasgit, kaarialaiset ja dolopit. Saaren kaupunkivaltion Skyroksen kaupunkikeskus sijaitsi nykyisen Skýroksen kylän paikalla. Ateena valtasi saaren persialaissotien jälkeen. Se säilyi Ateenalla myös Antalkidaan rauhan jälkeen. Myöhemmin Makedonia valtasi saaren, mutta roomalaiset palauttivat sen Ateenalle.[2]
Myöhempi historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bysanttilaisena aikana saarelle rakennettiin linna. Neljännen ristiretken jälkeen vuodesta 1204 Skýros oli venetsialaisvallan alla. Osmanit valtasivat saaren vuonna 1538. Saarella oli kuitenkin suhteellisen vapaa asema. Skýros osallistui merkittävällä panoksella Kreikan vapaustaisteluun ja julistautui itsenäiseksi vuonna 1829.[4][3] Pian tämän jälkeen se liittyi itsenäistyneeseen Kreikkaan.
Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skýroksen nähtävyyksiä ovat muun muassa Skýroksen eli Chóran kylä ja sen bysanttilais-venetsialainen linna, Pyhän Georgioksen luostari (Moní Agíou Georgíou) sekä runoilija Rupert Brooken patsas ja hauta.[5]
Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Skýroksen pääsatama on Linariá saaren länsirannikolla. Skýroksen lentoasema sijaitsee noin 17 kilometriä pohjoiseen Skýroksen kylästä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Απογραφή Πληθυσμού – Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
- ↑ a b Smith, William: ”Scyros”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b History of Skyros Municipality of Skyros. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ Skyros History Greeka.com. Viitattu 3.8.2015.
- ↑ ”Skyros”, Greek Island Hopping 2008, s. 510–513. Thomas Cook Publishing, 2008. ISBN 978-1-84157-839-2.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skýros Wikimedia Commonsissa
