Skonssit

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Skonsseja hunajakastikkeessa.

Skonssi (engl. scone < keskiajan holl. schoonbroot, 'hieno leipä') on skotlantilaisperäinen teeleipä. Ne ovat melko korkeita, muodoltaan pyöreitä ja halkaisijaltaan 6-7 senttisiä. Skonssien taikinaan käytetään vehnä- tai grahamjauhoja, Skotlannissa myös kaurajauhoja, kananmunia, voita tai margariinia sekä nesteenä piimää tai jogurttia ja maitoa.Taikinan nostatusaineena on leivinjauhe tai ruokasooda ja makeissa skonsseissa on lisäksi sokeria.[1] Brittiläiset skonssit voivat olla joko makeita tai suolaisia, kun taas niiden yhdysvaltalaiset vastineet ovat suurempia ja kuivempia, ja makeita.

Alun perin skonssit paistettiin avotulella tai liedellä kuumennetulla rautapannulla, mutta nykyään tavallisesti uunissa. Ne tarjotaan mieluiten lämpiminä aamiaisella tai iltapäiväteen kanssa. Yleensä tavalliset skonssit halkaistaan ja sivellään voilla, kun taas makeat skonssit nautitaan hillon ja kermavaahdon tai englantilaisen kerman (clotted cream) kanssa.[1]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiskonssit muistuttavat läheisesti pohjois-amerikkalaisia pikkuleipiä. Yhdysvalloissa skonssien maukkaita muunnelmia kutsutaan omalla nimellään, kun taas maukkaita versioita kutsutaan pikkuleiviksi (syynä lienee, että yhdysvaltalaiset sekoittavat ne helposti keskenään).

Yhdysvaltalaiset skonssit paistetaan kuiviksi ja rakenteeltaan helposti mureneviksi, ja ne ovat muodoltaan suorakulmaisia.

Vaihtelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset skonssit sisältävät yleensä erilaisia rusinoita, juustoa tai välimerentaateleita. Yhdysvalloissa skonsseja myydään kahviloissa, ja sisältönä on yleensä karpaloita, mustikoita, pähkinöitä tai suklaapisaroita. Kuitenkin yleensä sisältönä on mausteita kuten kanelia tai unikoita.

Skotlannin ja Ulsterin skonssivaihtoehtoihin sisältyy soodaskonssit ja perunaskonssit (kutsutaan myös potaattiskonsseiksi). Perunaskonsseja tarjotaan useimmiten paistettuina skotlantilaisella aamiaisella (myös Ulsterissa paistosaamiaisen tärkeänä osana).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turtia, Kaarina: Gastronomian sanakirja, s. 516. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8.