Siuntio

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Sjundeå)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siuntio
Sjundeå
Siuntio.vaakuna.svg Siuntio.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
Siuntion kirkon sankarivainajien hautausmaa.
www.siuntio.fi
Sijainti 60°08′15″N, 024°13′40″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Helsingin seutukunta
Hallinnollinen keskus Siuntion asemanseutu
Pinta-ala ilman merialueita 249,96 km²
249:nneksi suurin 2018 
Kokonaispinta-ala 266,12 km²
267:nneksi suurin 2018 [1]
– maa 241,07 km²
– sisävesi 8,89 km²
– meri 16,16 km²
Väkiluku 6 150
155:nneksi suurin 30.4.2018 [2]
väestötiheys 25,51 as./km² (30.4.2018)
Ikäjakauma 2016 [3]
– 0–14-v. 20,3 %
– 15–64-v. 62,6 %
– yli 64-v. 17,0 %
Äidinkieli 2016 [4]
suomenkielisiä 65,8 %
ruotsinkielisiä 29,1 %
– muut 5,1 %
Kunnallisvero 21,5 %
51:nneksi suurin 2017 [5]
Kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa
Kunnanvaltuusto 27 paikkaa
  2017–2021[6]
 • RKP
 • Kok.
 • Vihr.
 • SDP
 • Vas.
 • Ps.

8
8
5
3
2
1

Siuntio (ruots. Sjundeå) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Kunnassa asuu 6 150 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 266,12 km², josta 25,05 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 25,51 asukasta/km².

Kunta on kaksikielinen ja enemmistönä 65,8 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 29,1 prosenttia puhuu ruotsia.[4] Siuntion suomenkielinen seurakunta kuuluu Espoon ja ruotsinkielinen seurakunta Porvoon hiippakuntaan.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntio sijaitsee meren rannalla Helsingin länsipuolella.[7] Sen naapurikunnat ovat Inkoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti.

Siuntion keskustaajama on Siuntion asemanseutu, joka on rakentunut Siuntion rautatieaseman ympärille. Toinen, pienempi taajama on Siuntion kirkonkylä.

Osittain tai kokonaan Siuntion alueella sijaitsevia Natura-kohteita ovat Pytbergin tammimetsä, Torsgårdin metsän arvokas vanhan metsän kohde, Meiko - Lappträsk alue Siuntion ja Kirkkonummen rajalla sekä Siuntionjoen pääuoman ja kuuden sivujoen vesialueita kattava kohde; Siuntionjoki on yksi harvoista Uudenmaan joista, joissa vielä on jäljellä luontaisesti lisääntyvä alkuperäinen meritaimenkanta.[8]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautakaudella Siuntion asutus oli harvahkoa. Vanhimmat talot ovat sijainneet Tjusträskin lähistöllä. Kylien nimiä ovat olleet mm. Karhu (nyk. Karuby), Purnu (nyk. Purnus) ja Kyynärä (nyk. Kynnar). Länsi-Siuntion jokivarsilla on myös ollut asutusta, kuten myös Siuntion etelä- ja pohjoisosissa. Pohjois-Siuntion rautakautinen asutus on liittynyt Lohjan keskuksiin, jonne myös alueen paikannimet viittaavat. Esimerkiksi nykyisin ruotsalaiseen muotoon taivutettu Aiskos viitannee Lohjan Askolaan ja Veijans Lohjan Veijolaan.[9] Siuntiossa sijaitsee myös rautakautinen Skällbergetin muinaislinna.

Siuntion, kuten muunkin Uudenmaan, ruotsinkielinen väestö on peräisin 1200- ja 1300-luvun ruotsalaisten kolonisaatiosta. Ruotsalaiset tulivat Siuntioon ilmeisesti Siuntionjokea pitkin ja vähä vähältä asuttaneet koko pitäjän. Siuntion ruotsinkielinen asutus on nuorempaa kuin vastaavat asutus Inkoossa ja Karjaalla tai Kirkkonummella. Siuntion asuttaneet ruotsalaiset olivat pääosin kotoisin Sveanmaalta, mutta joukossa on ollut väkeä myös Smoolannista.[9]

Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[10] Kunnassa on myös kaksi linnoiksi kutsuttua kartanoa 1400-luvulta. Toisen maailmansodan jälkeen Siuntion eteläkärki kuului Porkkalan vuokra-alueeseen.[7]

Kuntaliitos[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntion kunnanvaltuusto hyväksyi 9. marraskuuta 2011 vuoden 2013 alusta voimaantulevaksi tarkoitetun kuntaliitoksen Lohjan ja Nummi-Pusulan kanssa.[11] Valtuuston kokouksessa 23. huhtikuuta 2012 oli määrä antaa lausunto kunnallishallinnon rakennetyöryhmän 8. helmikuuta 2012 julkaisemasta ehdotuksesta kuntarakenteeksi, mutta sekavien vaiheiden jälkeen Siuntio ei lopulta saanut annettua minkäänlaista lausuntoa. Lohja ja Nummi-Pusula päättivät toteuttaa kuntaliitoksen ilman Siuntiota,[12] sillä jos Siuntio olisi vetäytynyt liitoksesta määräajan umpeuduttua, olisi samalla kaatunut myös Lohjan ja Nummi-Pusulan liitos.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Siuntion väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
3 600
1985
  
3 982
1990
  
4 221
1995
  
4 445
2000
  
4 853
2005
  
5 422
2010
  
6 104
2015
  
6 182
Lähde: Tilastokeskus.[13]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskiaikainen rakennusperintö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjundbyn linna
  • Suitian kartanolinna sijaitsee lähellä Siuntion kirkonkylää. Sen historia ulottuu 1400-luvulle asti.
  • Siuntion keskiaikainen harmaakivikirkko on viimeisimpien tutkimuksien mukaan valmistunut vuosien 1460 ja 1489 välillä.[14] Kirkon holveihin ja seiniin on maalattu Raamatun tapahtumia ja katolisen kirkon legendoja. 1700-luvulla maalaukset peitettiin kalkkilaastilla, mutta ne paljastettiin uudestaan 1930-luvun lopussa. Kirkko on omistettu Pyhälle Pietarille, jonka avain koristaa myös kunnan vaakunaa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siuntion rautatieasema

Siuntio sijaitsee Rantaradan varrella. Siuntion rautatieasema on ollut maaliskuusta 2016 lähtien pääkaupunkiseudun lähiliikenteen Y-junien pääteasema, jolloin lähijunaliikenne Inkoon ja Karjaan välillä lakkasi.[15]

Siuntio liittyi HSL-kuntayhtymään vuoden 2018 alussa turvatakseen lähijunaliikenteen jatkumisen. Siuntion kunnanvaltuusto päätti asiasta 30. tammikuuta 2017.[16]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sjundeå IF pelaa sekä miesten että naisten käsipallon pääsarjassa.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fanjunkarsin puisto sijaitsee noin kilometrin päässä rautatieasemasta, paikalla, jolla asuessaan Aleksis Kivi kirjoitti romaaninsa Seitsemän veljestä. Fanjunkarsin torppa, jossa Kivi asui, hävisi Porkkalan neuvostoliittolaismiehityksen aikana, mutta se jälleenrakennettiin ja vihittiin käyttöön 10. lokakuuta 2006.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2018 1.1.2018. Maanmittauslaitos. Viitattu 2.6.2018.
  2. a b Ennakkoväkiluku sukupuolen mukaan alueittain 2018 30.4.2018. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2018.
  3. Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  4. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 31.12.2016. Tilastokeskus. Viitattu 18.12.2017.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2017 24.11.2016. Verohallinto. Viitattu 2.1.2017.
  6. Kuntavaalit 2017, Siuntio Oikeusministeriö. Viitattu 7.6.2017.
  7. a b Meren rannalla metropolialueen äärellä Visit South Coast Finland. Viitattu 25.1.2018.
  8. Natura 2000 -alueet - Uusimaa (ja linkitetyt sivut) Ympäristö. Viitattu 25.2.2018.
  9. a b Saulo Kepsu: Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö, s. 38-39. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005.
  10. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  11. Siuntio ja Nummi-Pusula päättivät liittyä Lohjaan Helsingin Sanomat 9.11.2011
  12. Uusi Lohja syntyy ilman Siuntiota Länsi-Uusimaa 24.5.2012, viitattu 30.6.2012
  13. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2018.
  14. Hiekkanen, Markus: Suomen keskiajan kivikirkot, s. 477. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-861-9.
  15. https://www.vr.fi/cs/vr/doc/Siuntio.pdf
  16. Siuntio päätti HSL:ään liittymisestä HSL. 30.1.2017. Viitattu 31.1.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]