Siveydenpuu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siveydenpuu
Siveydenpuun kukinto.
Siveydenpuun kukinto.
Uhanalaisuusluokitus

Puutteellisesti tunnettu [1]

Puutteellisesti tunnettu

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Lamiales
Heimo: Verbenakasvit Verbenaceae
Suku: Siveydenpuut Vitex
Laji: agnus-castus
Kaksiosainen nimi

Vitex agnus-castus
L.

Katso myös

  Siveydenpuu Wikispeciesissä
  Siveydenpuu Commonsissa

Siveydenpuu eli munkinsiveydenpuu (Vitex agnus-castus) on verbena- eli rautayrttikasveihin kuuluva pensasmainen kasvi, joka tunnetaan myös nimellä munkinpippuri.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siveydenpuu on pienen puun tai suuren pensaan kokoinen. Se kasvaa noin 3–6 metriä korkeaksi ja suurin piirtein yhtä leveäksi. Lehdet ovat halkaisijaltaan 7,5–10 senttimetriä ja niissä on 5–7 sormimaista haaraa. Se muistuttaa melko paljon kannabiksen lehteä. Kukinta-aikana violetteja kukkia tuottava siveydenpuu saatetaan sekoittaa kukkien samankaltaisuuden takia syyssyreeniin.[2]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siveydenpuun levinneisyysalue käsittää Välimeren alueen. Sitä tavataan Pohjois-Afrikassa, Itä- ja Keski-Aasiassa sekä Etelä-Euroopassa.[3]

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siveydenpuun merkittävin käyttö on lääketieteessä. Sitä on käytetty gynekologisiin ongelmiin jo 500 vuotta ennen ajanlaskun alkua. Hippokrates suositteli siveydenpuun marjoja punaviinissä naisten sukuelinten hyvinvointiin vuonna 400 eaa.[4]

Siveydenpuu sopii moniin naisten vaivoihin. Se käy kuukautisvaivojen hoitoon hormonijärjestelmän tasapainottamiseen. Se lievittää myös premenstruaalista oireyhtymää.[4]

Siveydenpuuta on käytetty myös mausteena, esimerkiksi marokkolaisen keittiön ras el hanout -maustesekoituksessa on siveydenpuu yhtenä ainesosana. Lisäksi kasvin kukista tehdään parfyymiä, nuoria oksia käytetään korinvalmistuksessa ja lehdistä, siemenistä sekä juurista saadaan keltaista väriainetta. [5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Vitex agnus-castus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Vitex agnus-castus floridata.com. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  3. USDA, ARS, National Genetic Resources Program: Vitex agnus-castus Germplasm Resources Information Network. Beltsville, Maryland: National Germplasm Resources Laboratory. Arkistoitu 9.6.2000. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)
  4. a b Piippo, Sinikka: Siveydenpuuta PMS- ja vaihdevuosioireisiin terveydenhoitouutiset.fi. Arkistoitu 26.3.2009. Viitattu 28. maaliskuuta 2008.
  5. Vitex agnus-castus Plants For A Future. Viitattu 28. maaliskuuta 2008. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]