Sisällönjakeluverkko
Sisällönjakeluverkko tai sisällönjakoverkko[1] (usein CDN, lyhenne englanninkielisestä termistä Content Delivery Network)[2] on maantieteellisesti hajautettu verkko, joka koostuu välityspalvelimista ja näille tarpeellisista konesaleista ja yhteyksistä.[3] Tällaisen verkon tarkoitus on palvelujen tarjoaminen loppukäyttäjien lähellä, paremmalla toimintavarmuudella ja pienemmällä viiveellä.[4]
Nykyisin sisällönjakeluverkkojen avulla levitetään verkkosisältöjä (tekstiä, kuvaa ja skriptejä), mediatiedostoja (videota, ohjelmistoja ja dokumentteja) sekä suoratoistoa, niin livelähetyksissä kuin on-demand. Toimijat kuten mediayhtiöt, yhteisöpalvelut ja verkkokaupat ostavat palvelin- tai hosting-palvelujen lisäksi sisällönjakelupalveluja verkkopalvelujen nopeuttamiseksi loppukäyttäjälle. Sisällönjakeluverkostot kehittyvät jatkuvasti. Nykyisin tietyt sisällönjakeluverkot tarjoavat esimerkiksi kuvatiedostojen optimointia ja kehittyneitä välimuistiominaisuuksia, jotka säästävät sovelluspalvelinten resursseja.[5]
Monet eri alojen suurimmista verkkoyrityksistä kuten Facebook[6], Google[7], Amazon.com[8] ja Netflix[9] ylläpitävät omia sisällönjakeluverkkojaan. Kyseisten yritysten palvelin- ja verkkoinfrastruktuurit ovat jo itsessään maantieteellisesti hajautettuja eri maissa sijaitseviin konesaleihin[10], ja liiketoiminnan mittakaava on erittäin laaja.[11] Edellä mainituista Amazon (AWS)[12] ja Google[10] myyvät infrastruktuuriaan myös kapasiteettipalvelujen, niin kutsuttujen pilvipalvelujen, eri ohjelmistojen ja palvelujen kehittäjille.
Muita kaupallisia sisällönjakeluverkkoja ovat esimerkiksi Akamai, EdgeCast, Cloudflare ja Incapsula. Aiemmin sisällönjakeluverkot ovat keskittyneet suhteellisen suuriin ja tärkeimpiin verkkopalveluihin. Nykyisin monet sisällönjakeluverkot tarjoavat tuotteilleen lisäarvoa tai peräti keskittyvät palvelunestohyökkäysten pysäyttämiseen ja muihin palomuuripalveluihin. Tietyissä tapauksissa sisällönjakeluverkot tarjoavat palvelujaan freemium-hinnoittelulla, mikä tekee palveluista haluttavia ja taloudellisesti järkeviä myös pienimmille verkkokauppayrityksille tai jopa yksittäisille bloggaajille.[13][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ sisällönjakoverkko – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 7.4.2019.
- ↑ Moilanen, Ilari: Hajautettu sisällönjakelu videonjakopalvelussa 2016. University of Helsinki, Faculty of Science, Department of Computer Science. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Innehållsleveransnätverk | IDG:s ordlista IT-ord. Viitattu 5.2.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Näin Areenan jakelu toimii yle.fi. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Nemeth, Evi,: ”Chapter 19, Web hosting, Content delivery networks”, UNIX and Linux system administration handbook, s. 690. Boston: Pearson Education, 2018. 1005898086. ISBN 9780134277554, 0134277554. Teoksen verkkoversio (viitattu 15.12.2018).
- ↑ The Evolution of Advanced Caching in the Facebook CDN Facebook Research. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Google Cloud CDN - Low Latency Content Delivery | Google Cloud Platform Google Cloud Platform. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Caching - Content Distribution Network (CDN) Amazon Web Services, Inc.. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ How Netflix Works With ISPs Around the Globe to Deliver a Great Viewing Experience Netflix Media Center. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Google ei laajenna Haminan datakeskusta – keskuksen hyöty valui ulkomaille www.kauppalehti.fi. Viitattu 5.2.2018.
- ↑ Eric Savitz: Netflix Shifts Traffic To Its Own CDN; Akamai, Limelight Shrs Hit Forbes. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Jätteföretag till Västerås – "största etableringen på överskådlig tid" vlt.se. Viitattu 5.2.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Grace Smith: 13 content delivery networks to speed up your website Mashable. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)
- ↑ Speed up smaller websites by migrating them to CloudFlare Free TechRepublic. Viitattu 5.2.2018. (englanniksi)