Sisu K-50SS

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sisu K-50SS
Sisu K-50SS towing Bucyrus-Erie 88-B.jpg
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Valmistaja Oy Suomen Autoteollisuus Ab, Karjaa
Valmistusvuodet 1961
Tuotantomäärä 1 kappale
Suunnittelija Pentti E. Lehtinen, Kalevi Kakko ja Olavi Karhu[1]
Mitat ja massat
Omamassa 19 300 kg
Pituus 9 700 mm
Leveys 3 200 mm
Korkeus 3 570 mm
Akseliväli 4 700 + 1 575 mm[2]
Moottori, voimansiirto ja alusta
Teho 223 kW /2100 1/min
Vääntö 1 070 Nm /1300 1/min
Polttoaine dieselöljy
Vetotapa 6×6
Vaihteisto kolmivaihteinen päävaihteisto, kaksiportainen alennusvaihde; momentinmuunnin
K-50SS valmistusvaiheessa ilman ohjaamoa.

Sisu K-50SS on Suomen Autoteollisuuden (SAT) valmistama kuusipyörävetoinen raskas vetoajoneuvo. Auto pystyy kehittämään 388 kN suuruisen vetovoiman ja sitä käytettiin raskaiden lavettien vetämiseen.[2]

Mallia valmistettiin vain yksi kappale vuonna 1961 ja se on kaikkien aikojen suurin Pohjoismaissa valmistettu maantiekelpoinen ajoneuvo.[2]

Suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-50SS kehitettiin Kemijoki Oy:n toimeksiannosta. Yritys tilasi vuoden 1959 lopulla kaksi 6×6-vetoista raskasta vetoajoneuvoa yli 1 000 tonnin painoisten muuntajien ja muiden raskaiden lavetilla kuljetettavien komponenttien siirtoa varten. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ajoneuvoja piti olla kaksi, joista toinen toimisi edessä vetäjänä ja toinen lavetin takana työntäjänä. Autoja suunniteltiin käytettävän myös erikseen voimalaitostyömailla eri puolella Suomea.[1]

SAT oli hieman aikaisemmin valmistanut kuusi raskasta Sisu K-36 -maansiirtoajoneuvoa ja suunnittelutyössä hyödynnettiin tässä kertyneitä kokemuksia. Ensimmäinen K-50SS valmistui keväällä 1961, vain puolitoista vuotta toimeksiannosta. Kemijoki Oy kuitenkin peruutti toisesta autosta tekemänsä tilauksen ja näin ollen valmistunut yksilö jäi ainoaksi laatuaan.[1]

Teknisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Moottori[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Auton voimanlähteenä on ahdettu nelitahtinen, kuusisylinterinen Rolls-Royce C6-TFL -rividiesel. Sen 223 kilowatin teho on 43 % ja 1 070 newtonmetrin vääntö 56 % korkeampi verrattuna vakiomalliseen, vapaasti hengittävään malliin. Sylinterin halkaisija on 130,2 mm ja iskun pituus 152,2 mm. Puristussuhde on 14:1. Moottorissa on paineilmatoiminen käynnistin.[2]

Voimansiirto ja alusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hydraulisessa Rolls-Royce BF 11500Ms230 -momentinmuuntimessa on kolme porrasta. Kolmivaihteinen päävaihteisto on Fodenin valmistama. Voima jaetaan etu- ja taka-akselin kesken ZF VG-800-4V1 -jakovaihteiston sisällä olevan tasauspyörästön kautta. Siirtoajossa etupyöräveto voidaan kytkeä pois päältä ja hydraulinen kytkin ohittaa mekaanisen yhteyden kautta.[2]

Suurimmalla välityssuhteella ajettaessa jokaisen pyörän kautta välittyy maahan 65 000 newtonin suuruinen kehävoima.[2]

Kirkstallin valmistamissa vetävissä akseleissa on tasauspyörästön lukot. Taka-akselien välinen momentti jakautuu pitkittäistasauspyörästön kautta.[2]

Auton runko on tyypiltään samankaltainen kuin vetureissa käytetty; ratkaisua hyödynnettiin myöhemmin 1990-luvulla ruotsalaiselle LKAB:lle toimitettujen Sisu Mammut- ja Sisu Bambino -maansiirtoajoneuvojen rakenteessa.[1]

Ohjaamo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurikokoinen ohjaamo on varustettu kahdella vuoteella ja pienellä keittiöllä.[2]

Käyttö ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

K-50SS:ää käytettiin raskaisiin kuljetuksiin Pohjois-Suomen vesivoimalaitostyömailla.[3]

Omamassaltaan 19 300 kilogramman suuruisen auton päälle voitiin lastata rengaspidon parantamiseksi betonipainoja 52 000 kokonaismassaan asti.[2]

Hydraulisen momentinmuuntimen avulla pyörille voidaan välittää suuri momentti auton seistessä, jolloin liikkeellelähdöstä tulee tasainen. Huippunopeus suurimmalla välityssuhteella on 10 km/h; suurin nopeus siirtoajossa on 55 km/h. Hydraulista kytkintä voi käyttää auton hidastamiseen.[2]

Autoa aikanaan kuljettaneiden ja sen käyttöön osallistuneiden mukaan se on ajettavuudeltaan helppo ja aina täyttänyt siihen kohdistetut odotukset.[1][2]

Auto maksoi aikanaan 21 miljoonaa markkaa ja vuoteen 2010 mennessä sillä oli ajettu ainoastaan 43 000 kilometriä.[2] K-50SS on kaikkien aikojen suurin Pohjoismaissa valmistettu maantiekäyttöön soveltuva auto ilman lavaa ja muita päälirakenteita. Suurempiakin ajoneuvoja, joita ei ole hyväksytty tieliikenteeseen, on kyllä valmistettu.[1]

Alkuperäisen suunnitelman mukainen kuljetusjärjestely: yksi K-50SS vetämässä lavettia ja toinen työntämässä.

Nykytilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2000-luvulla auto ei enää ollut aktiivikäytössä, vaan seisoi varastoituna autotallissa Pirttikosken voimalan läheisyydessä. Sitä kunnostettiin vähitellen alkuperäiseen asuunsa ja sitä käytettiin eräissä vanhojen autojen kokoontumisissa,[1] kunnes vuonna 2006 Kemijoki Oy luovutti sen Oulun Automuseon haltuun.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mäkipirtti, Markku: Ajoneuvot Suomessa 4.: Sisu. 2. painos. Tampere: Apali Oy, 2011. ISBN 978-952-5877-05-2.
  • Blomberg, Olli: Suomalaista Sisua vuodesta 1931 – Monialaosaajasta kuorma-autotehtaaksi. Karjaa: Oy Sisu Auto Ab, 2006. ISBN 952-91-4918-2.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Blomberg: Sisun tupla-Ässät – Aikojensa suurimmat Pohjoismaissa valmistetut autot. s. 160–161.
  2. a b c d e f g h i j k l Mäkipirtti, s. 90–94: Sisu K-50SS 6×6 Lavetinvetäjä.
  3. 180 tonnia kulkee suomalaisella Sisulla ((Lehtileike)) gallery.kuukuna.net. Viitattu 13.2.2014.
  4. Vesala, Kari: Hyötyajoneuvot Oulun Automuseo. Viitattu 13.2.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]