Sisilian historia (Timaios)
| Sisilian historia | |
|---|---|
| Σικελικαὶ ἱστορίαι | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Timaios Tauromenionlainen |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | historia |
| Julkaistu | 289/288 eaa. jälkeen |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Sisilian historia (m.kreik. Σικελικαὶ ἱστορίαι, Sikelikai historiai, myös Σικελικά, Sikelika, tai Ἱστορίαι, Historiai) oli Timaios Tauromenionlaisen kirjoittama historiateos, joka käsitteli erityisesti Sisilian historiaa, ja käsitti ajan myyttisistä ajoista Agathokleen kuolemaan vuonna 289/288 eaa. Se ei ole säilynyt nykyaikaan.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timaios oli kotoisin sisilialaisesta Tauromenionin kaupungista ja eli noin vuosina 352/350–256 eaa., toisin sanoen yli 90 vuotta. Niin hän näki omakohtaisestikin pitkän jakson kotisaarensa sekä aikakauden yleistä historiaa. Loppuosiltaan hänen teoksensa käsittelee hänen omaa elinaikaansa. Timaios eli kuitenkin elämästään 50 viimeistä vuotta maanpaossa Ateenassa, ja näin hän joutui kirjoittamaan muualta käsin.[3][4][5]
Timaios kirjoitti teokseen myös jatkon nimeltä Pyrrhoksesta. Se käsitteli Pyrrhoksen sotia Etelä-Italian Suur-Kreikassa ja Sisiliassa sekä tapahtumia sen jälkeen, ja ulottui aina vuoteen 264/263 eaa. saakka.[3][4] Näiden teosten eräänlaisena esityönä toimi Timaioksen Olympian kisojen voittajat, joka oli luettelo Olympian kisojen voittajista, ja jonka avulla Timaios perusti ensimmäisenä historioitsijana ajoituksensa olympiadeihin.[2][4][6]
Teoksellaan Timaioksesta tuli läntisen kreikkalaisen maailman luetuin historioitsija.[7] Hänellä oli suuri vaikutus myöhempään kreikkalaiseen historiankirjoitukseen, ja hänen teostaan käyttivät muun muassa Kallimakhos, Lykofron, Eratosthenes, Agatharkhides, Polybios, Poseidonios, Diodoros Sisilialainen, Dionysios Halikarnassoslainen, Strabon, Plutarkhos, Diogenes Laertios, Athenaios ja Stefanos Byzantionlainen sekä Suda. Roomalaisista hänen teoksensa tunsivat Fabius Pictor, Cato, Cicero, Cornelius Nepos, Varro, Aulus Gellius, Plinius vanhempi ja Tertullianus. Polybios jatkoi omaa historiateostaan Historiai vuodesta 264/263 eaa., johon Timaios oli teoksillaan päättänyt. Eratosthenes omaksui ja välitti eteenpäin hänen tapansa käyttää olympiadeja ajoitusmenetelmänä.[3]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Timaioksen teos käsitti 38 kirjaa. Se kuvasi Sisilian ja koko muun läntisen kreikkalaisalueen ja läntisen Välimeren alueen historiaa, mukaan lukien Karthago ja Rooma. Tämä tekee Timaioksesta ensimmäisen kreikkalaisen historioitsijan, joka käsitteli Roomaa laajemmin. Välillä poiketaan myös emämaa Kreikan asioihin. Ajallisesti teos ulottui myyttisistä ajoista Syrakusan tyranni Agathokleen kuolemaan vuonna 289/288 eaa. Historian lisäksi teos käsittelee myös muun muassa maantiedettä, kansatiedettä, kulttuuria, uskontoa ja myyttejä.[2][6]
Teoksen tarkasta sisällöstä tunnetaan vain pääkohdat:[1][2]
- Kirjat 1–5: Läntisen välimeren alueen mytologinen historia sekä maantiede ja kansatiede sekä alueen siirtokunnat, kaupunkien perustaminen ja niiden väliset suhteet.[1][2]
- Kirjat 6–15: Sisilian varhaisempi historia siihen saakka, kun Dionysios I nousi valtaan ja karthagolaiset valtasivat Akragaan vuonna 406/405 eaa.[1][2] Erään ehdotuksen mukaan kirja 6 aloitti varsinaisen historiateoksen, siinä missä aiemmissa kirjoissa historian tapahtumia oli vain sivuttu etnografis-maantieteellisen aineiston yhteydessä.[1]
- Kirjat 16–33: Dionysios I:n ja Dionysios II:n tyrannia (406/405–344/343 eaa.), Timoleonin toiminta Sisiliassa sekä tapahtumat siihen saakka, kun Agathokles kaappasi vallan Syrakusassa vuonna 316 eaa.[1][2]
- Kirjat 34–38: Agathokleen aika päättyen tämän kuolemaan vuonna 289/288 eaa.[1][2]
Suda viittaa joihinkin Sisilian historian osiin erillisillä otsakkeilla. Se mainitsee kahdeksan kirjaa käsittäneen osan Italian ja Sisilian historia (Ἰταλικὰ καὶ Σικελικὰ, Italika kai Sikelika), sekä osan Kreikan ja Sisilian historia (Ἐλληνικὰ καὶ Σικελικά, Hellēnika kai Sikelika). Ensin mainittu saattaisi viitata teoksen alkuosaan, jolloin Sisilian historia liittyi läheisesti Italiaan. Viimeksi mainittu taas olisi voinut käsitellä myöhempää aikaa, jolloin Sisilia tuli läheisesti yhteyksiin Kreikan kanssa, ja johon aikaan sijoittuu myös muun muassa Ateenan Sisilian sotaretki vuosina 415–413 eaa.[4]
Timaios ei kuvaa juurikaan Sisilian ja Etelä-Italian ulkopuolista historiaa. Säilyneiden lainausten perusteella hän käsitteli kuitenkin ainakin jossakin muodossa muun muassa sellaisia aiheita kuin keltit, Iberia, Korsika, Sardinia, Massalia, Etruria, Korkyra, Kreeta ja Pohjois-Afrikka.[1]
Timaios tuo teoksessaan esille vihan tyranneja, kuten Dionysioksia ja Agathoklesta, kohtaan.[2][6] Hän ilmaisee monin tavoin sisilialaista patriotismia esittämällä sisilialaiset hyvässä valossa ja muut toimijat, kuten ateenalaiset ja karthagolaiset, huonossa valossa.[2] Timaioksen kirjallinen tyyli on koristeellinen, niin kutsutusti ”aasialainen”.[6] Hänen teokseensa sepittämät puheet ovat tyyliltään hyvin retorisia ja selvästi hänen itse keksimiään. Hän kritisoi liiallisestikin aiempia historioitsijoita ja muita kirjailijoita.[3]
Teoksesta tunnetaan 164 katkelmaa. Lisäksi se tunnetaan sitä kautta, että Diodoros Sisilialainen käytti sitä laajasti lähteenään, ja Polybios arvostelee sitä useissa kohdin ja monin tavoin.[2] Polybios arvosteli muun muassa sitä, että teos keskittyi Sisilian ja Etelä-Italian asioihin ja Timaios liioitteli siellä tapahtuneiden asioiden laajempaa merkitystä, ja että Timaios arvosteli epäoikeudenmukaisesti aiempia kirjailijoita.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i Baron, Christopher A.: Timaeus of Tauromenium and Hellenistic Historiography, s. 28–38. Cambridge University Press, 2013. ISBN 9781107000971.
- ↑ a b c d e f g h i j k Timaeus Oxford Reference. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ a b c d Meister, Klaus: The Role of Timaeus in Greek Historiography scriptaclassica.org. 9.5.2022.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Timaeus (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lukianos: Pitkäikäiset (Macrobii) 22.
- ↑ a b c d Timaeus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 9.5.2022.
- ↑ Rubincam, Catherine: Review: The Greek Historians of the West: Timaeus and His Predecessors by Lionel Pearson. Classical Philology, Jul., 1990, 85. vsk, nro 3, s. 227–232. Artikkelin verkkoversio.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Baron, Christopher A.: Timaeus of Tauromenium and Hellenistic Historiography. Cambridge University Press, 2013. ISBN 9781107000971.
- Pearson, Lionel: The Greek Historians of the West: Timaeus and His Predecessors. American Philological Association Philological Monographs, nide 35. American Philological Association, 1987. ISBN 9781555401511.