Sisaret 1918

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sisaret 1918
Sisaret 1918.jpg
Kirjailija Reetta Laitinen (toim.)
Kansitaiteilija Tiitu Takalo
Genre sarjakuva
Kustantaja Arktinen Banaani
Julkaistu 2018
Sivumäärä 112
ISBN 978-952-27038-6-6
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Sisaret 1918 on vuonna 2018 ilmestynyt suomalainen sarjakuva-antologia. Se sisältää kymmenen Suomen sisällissotaan liittyvää kertomusta, jotka perustuvat arkistoihin tallennettuihin sodan kokeneiden henkilöiden muistelmiin. Kertojina on eri puolilla Suomea asuneita naisia ja lapsia, jotka edustavat sodan kumpaakin osapuolta, ja olivat mukana rintamilla, vankileireillä tai sotatapahtumien silminnäkijöinä. Jokaista sarjakuvaa edeltää lyhyt taustakertomus tarinan tapahtumapaikasta ja -ajasta. Reetta Laitisen toimittaman teoksen piirtäjinä oli kymmenen hänen valitsemaansa suomalaista naissarjakuvataiteilijaa.

Teos sai Tampere Kuplii ry:n perustaman sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon 22.3.2019[1].

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansan Arkistossa työskennellyt Laitinen tutustui punaisten kertomuksiin jo vuosia ennen projektin käynnistymistä. Saatuaan ajatuksen teoksesta, hän valitsi toteuttajiksi kymmenen 1970–1980-luvuilla syntynyttä naispiirtäjää, jotka kokoontuivat ensimmäisen kerran vuonna 2016. Ainur Elmgreniä lukuun ottamatta yhdelläkään ei ollut suhdetta sisällissotaan lähisukulaistensa kautta. Piirtäjiltä tuli ajatus, että tasapuolisuuden vuoksi mukaan otettaisiin myös valkoisten tarinoita, joita löytyi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoista. Lopulta mukaan valikoitui kolme valkoisella puolella olleen naisen tarinaa. Kahdeksan naisen muistelmien lisäksi teoksessa on kahden tyttölapsen kertomukset.[2][3][4]

Laitinen kirjoitti arkistoista löytyneet tarinat puhtaaksi, ja antoi ne tekijöille, jotka muokkasivat käsikirjoituksen ja piirsivät sarjakuvat. Hän ei ottanut mukaan kaikkein väkivaltaisimpia kertomuksia, koska halusi välttää sisällissotaan liittyviä kliseitä. Jokaisen tarinan nimenä on muistelijan etunimi, ja kirjan lopussa on lyhyt esittely henkilöstä.[2][4] Mukana on esimerkiksi 1960-luvulla tallennettu Martta Koskisen kertomus.[3] Tapahtumissa kuvataan muun muassa Tampereen ja Helsingin taisteluja sekä Hennalan vankileiriä.[5]

Projekti sai apurahan Koneen Säätiöltä.[6] Huhtikuussa 2018 teoksen originaaleja oli näytteillä Helsingissä sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen galleriassa.[7]

Piirtäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]