Sisäkuva, soittava nainen
| Sisäkuva, soittava nainen | |
|---|---|
| Nimi | Sisäkuva, soittava nainen |
| Tekijä | Sulho Sipilä |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 53,50 cm |
| Leveys | 64,50 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Sisäkuva, soittava nainen on Sulho Sipilän (1895–1949) öljyvärimaalaus kankaalle vuodelta 1931. Ateneumin taidemuseo osti sen kokoelmiinsa vuonna 1950.
Sanotaan, että modernisti Sulho Sipilän 1930-luvun taiteessa näkyy siirtyminen kohti klassisempaa maalaustapaa. Tämä katsotaan eurooppalaisen taiteen vaikutukseksi. Sipilä itse käytti uusasiallisuus-termiä (Die Neue Sachlichkeit) asiasta puhuessaan. Merivoimien upseerina hän matkusteli paljon ja näki ja työskenteli taiteilijoille hieman tavanomaisesta poikkeavissa olosuhteissa laivalla maalatessaan.
Sekä Sipilälle että hänen taiteilijavaimolleen Greta Hällfors-Sipilälle Helsingin interiöörit ja kaupunkikuvat olivat mieliaihe. Myös Sisäkuva, soittava nainen -maalauksessa Helsinki näkyy ikkunasta avautuvassa näkymässä. Pariskunta harrasti musiikkia; maalauksen soittajanainen on Greta. Sulho Sipilä soitti viulua ja Greta pianoa ja hanuria. He soittivat yhdessä kaksin ja esittivät myös musiikkia illanistujaisissa ystävien kanssa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Anja Olavinen: ”Sulho Sipilä: Sisäkuva, soittava nainen”. Teoksessa Ateneum-opas. Toim. Timo Huusko, 2007, s. 94.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Teos Suomen Kansallisgallerian sivuilla: Kokoelmat: Soittava nainen. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)