Siris (Suur-Kreikka)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siris
Σῖρις
Sijainti

Siris
Koordinaatit 40°13′12″N, 16°40′11″E
Valtio Italia
Paikkakunta Policoro, Matera, Basilicata
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 660–550/510 eaa.
Huippukausi n. 580–560 eaa.
Kulttuuri antiikki
Alue Suur-Kreikka

Siris (m.kreik. Σῖρις) eli Polieion (Πολίειον tai Πολιεῖον) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Suur-Kreikassa eli Magna Graeciassa nykyisen Italian alueella.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee heti nykyisen Policoron pohjoispuolella.[1]

Siris oli kreikkalainen siirtokunta, joka perustettiin noin 660 eaa. ja tuhoutui jo noin 550–510 eaa. Myöhemmin samalle paikalle perustettiin Herakleian kreikkalaiskaupunki.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siris sijaitsi Leukaniassa eli myöhemmässä Lucaniassa lähellä Tarantonlahden rantaa ja Akiris (nyk. Agri) -joen suuta. Joki virtasi kaupungin pohjoispuolelta, kun taas etelämpänä virtasi kaupungille nimen antanut Siris (nyk. Sinni/Sinno) -joki. Kaupunki sijoitetaan noin viiden kilometrin päähän merenrannasta.[1]

Kaupungin paikka on sama kuin myöhemmän Herakleian kaupungin paikka. Eräiden antiikin aikaisten lähteiden mukaan kaupungit olisivat kuitenkin sijainneet noin 24 stadioninmitan eli vajaan viiden kilometrin päässä toisistaan,[3] ja perinteisesti Siris sijoitettiin tämän verran etelämmäksi Siris-joen suulle.[1][2] Myös Barrington Atlas of the Greek and Roman World sijoittaa kaupungit eri paikkoihin.[1][4][5] Arkeologiset löydöt eivät kuitenkaan tue sitä, että kaupungit olisivat sijainneet eri paikoissa, ja nykyisin ne sijoitetaan yleensä samalle paikalle.[1]

Siriin kaupunkivaltion hallussa ollut alue tunnettiin nimellä Siritis (Σιρῖτις) tai Seiritis (Σειρῖτις).[2] Se käsitti pääasiassa Siris- ja Akiris-jokien välisen alueen ja jonkin verran aluetta kauempaa sisämaasta, ja sen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä. Siriin alueen pohjoispuolella sijaitsi Metapontionin alue ja eteläpuolella Sybariin alue.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siriin historia tunnetaan melko huonosti. Antiikin aikaisista lähteistä muodostuvan kokonaiskuvan mukaan paikalla sijaitsi jo aiemmin paikallisen ei-kreikkalaisen heimon oinotrialaisten khonien asutus, jolta kaupungin myöhempi nimi lienee periytynyt. Myös arkeologisten löytöjen perusteella paikka on ollut asuttu jo 700–600-luvulla eaa. Kreikkalaiskaupungin olisivat perustaneet Kolofonista tulleet joonialaiset, jotka pakenivat kotiseudultaan sen jouduttua Lyydian valtaan. Koska Kolofonin valloitus ajoitetaan Gygeen (n. 680–645 eaa.) ajalle, Siriin perustaminen ajoitetaan noin vuoteen 660 eaa.[1][2][6][7]

Siriin lyömissä rahoissa esiintyvä kaupungin nimi: ΣΙΡΙ (Siri) arkaaisella kreikkalaisella kirjaimistolla oikealta vasemmalle kirjoitettuna.

Ajoitusta tukee se, että runoilija Arkhilokhos mainitsee Siriin alueen samoihin aikoihin, mikä voi viitata siihen, että paikalle oli vastikään perustettu kaupunki. Kreikkalaisten kerrotaan vallanneen khonien asutuksen ja antaneen sen nimeksi Polieion. Tämä nimi esiintyy kuitenkin antiikin lähteissä vain harvoin.[1][2][6][7] Kaupungin kansalaisista käytettiin pääasiassa etnonyymejä Siritēs (Σιρίτης) ja Sirinos (Σιρῖνος), myöhemmin latinaksi Sirites.[2]

Kreikkalaisessa mytologiassa Siris olisi ollut Troijan siirtokunta. Tämän todisteena kaupungissa näytettiin muinaista Athene-jumalattaren kuvapatsasta, jota väitettiin aidoksi Troijasta tuoduksi Palladioniksi. Toisen legendan mukaan kaupungin nimi olisi peräisin sikulien Morges-nimisen kuninkaan Siris-nimiseltä tyttäreltä.[2][6][8]

Siris vaikuttaa nousseen kukoistavaksi kaupungiksi aivan samoin kuin muun muassa läheinen Sybaris.[2] Kaupunki löi omaa hopearahaa 500-luvulta eaa. lähtien.[1] Siriin vauraudesta todistaa muun muassa kertomus, jossa sirisläinen Damasos esiintyy Sikyonin tyranni Kleistheneen tyttären kilpakosijoiden joukossa noin 580–560 eaa. Kaupungin suurin kukoistuskausi sijoitetaan noihin aikoihin.[2][9]

Koska Siris oli ainoana joonialaisena kaupunkina akhaialaisten siirtokuntien keskellä, se vaikuttaa tulleen naapuriensa kateuden kohteeksi, tai ainakin sillä on ollut jostakin muusta syystä huonot välit näihin. Lopulta Metapontion, Sybaris ja Kroton liittoutuivat Siristä vastaan. Seuranneessa sodassa nämä valtasivat kaupungin ja ajoivat sen asukkaat pois. Tämä ajoitetaan noin vuosiin 550–510 eaa.[2]

Ainakin antiikin lähteiden perusteella kaupunki vaikuttaa tuhoutuneen kokonaan ja sen alue jäi asumattomaksi, niin että seutu oli vapaana uusien siirtokuntien perustamiselle noin 480 eaa. Tuolloin ateenalaiset katsoivat olevansa oikeutettuja vaatimaan Siriin entistä aluetta itselleen. Osa ateenalaisista olisi ollut valmis hylkäämään Ateenan ja muuttamaan Siriiseen persialaissodan vuoksi. Ateenalaisten perustettua Thurioin 443 eaa. nämä vaativat aluetta itselleen samalla perusteella, jonka jälkeen Thurioi ja Taras sotivat alueesta. Lopulta Thurioi ja Taras päättivät perustaa Siriin paikalle yhteisen siirtokunnan. Sen nimeksi tuli Herakleia.[2][10][6][11]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siris-joen suusta ei ole löydetty antiikin aikaisia jäänteitä, joten antiikin aikaista käsitystä kaupungin tai jonkun sen osan sijainnista kyseisellä paikalle ei ole voitu vahvistaa. Sen sijaan Policoron pohjoispuoliselta kukkulalta, myöhemmältä Herakleian kaupungin paikalta, on löydetty jäänteitä asutuksesta 700-luvulta eaa. lähtien. Kaupunki on ollut ympäröity muurein. Sieltä on tunnistettu muun muassa kaksi temppeliä, useita muita pyhäkköjä sekä mahdollinen kaupungin agoran paikka. Muihin löytöihin lukeutuu muun muassa hautoja ja hautakatu.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”69 Siris”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
  2. a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Siris”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. Smith, William: ”Heracleia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Siris Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  5. Herakleia Pleiades. Viitattu 1.2.2018.
  6. a b c d Strabon: Geografia 6.
  7. a b Athenaios: Deipnosofistai 12.523.
  8. Lykofron: Aleks. 978–985.
  9. Herodotos: Historiateos 6.126–127.
  10. Herodotos: Historiateos 8.62.
  11. Diodoros Sisilialainen: Historian kirjasto 12.36.