Sippolan hovin torpparit
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Artikkelissa esitellään Sippolan hovin torpat eri kylissä ja siirtymä torppariajasta tilallisiksi. Esitys on luettelomuodossa, koska torppien määrä on ollut huomattavan suuri ja ne ovat jakaantuneet usean kylän alueelle. Tarkoituksena on auttaa mm. sukututkijoita hahmottamaan hovin ja sen torppien muodostama kokonaisuus.
Hovin torpat ja torpparit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hovin torppien[1] lukumäärä on vaihdellut ja riippunut hovin omistajan toimenpiteistä. Jäljempänä olevassa luettelossa on hovin kaikki torpat, vaikka ne olisivat olleet eri aikoina olemassa. Torpat on jaettu kahteen kylään, Sippolan kirkonkylään ja siitä 10 km:n päässä olevaan Saveron kylään, jotka molemmat ovat samaa maakirjataloa numero 1.
Sippola kuului vuodesta 1743 Venäjän hallitsemaan Vanhan Suomen alueeseen. Sippola, Hirvelä ja Liikkala kuuluivat samaan lankakuntaan, jolle tehtiin vuonna 1844 isojako. Tämän jälkeen Ruotsin vuonna 1770 voimaantulleen lainsäädännön mukaan talot saivat perustaa torppia saamilleen maa-alueille. Sippola kumminkin kuului Venäjään, joten torppien muodostaminen saattoi olla hovin isäntien vallassa[2].
Vuonna 1900 Halla Oy (Kymi Oy) myi Sippolan hovin pellot everstiluutnantti Forsténille. Hän joutui kiistaan torpparien kanssa ja kyllästyneenä riitaan myi torpat 1902 valtiolle, joka aloitti niiden erottamisen omiksi tiloiksi. Viipurin läänin kuvernööri vahvisti jaon 31.12.1903, ja seuraavan vuonna alettiin tiloja myydä torppareille.
Tässä luettelossa torpat ovat pääosin ajalta 1720 - 1903.
Hovin torpat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1676 kartanolla oli 10 torpparia. Vuonna 1739 kartanolla oli 17 torpparia[3].
Kun valtaneuvos Creutz oli 6.8.1655 saanut vahvistuksen lahjoitustiloihinsa, alkoi hän muodostaa Sippolassa donaatiostaan asuinkartanoa eli säteriä. Tätä varten oli hänen hankittava tavalla tai toisella alustalaistensa sukuoikeudet[3].
Sen jälkeen, kun talolliset olivat menettäneet sukuoikeutensa, jäivät he yleensä viljelemään entisiä maitaan torppareina[3].
Sippola[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sippolan torppia olivat aakkosjärjestyksessä[1]
- Anttila
- Jaakkola eli Ukkola
- Haapanen
- Harju
- Heikkilä
- Hunger
- Itälä
- Kalso
- Kankala, Kankaala
- Kapakka
- Karhu
- Kokkola
- Korho
- Kujala
- Kurittu
- Kytölä
- Lahtela
- Lassila
- Laulaja
- Laurila
- Luskola
- Lähdeseppä eli Seppä
- Löytty
- Majaniemi eli Niemi
- Mettälä
- Muurahainen
- Mäenpää eli Nokkala
- Mäkelä
- Ojunen
- Orola
- Paakala
- Paavola
- Piispa
- Piirikkälä
- Seppälä
- Takanen
- Talvala
- Tani
- Tarhala
- Telläri
- Vanhala
- Vesala
Savero[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saveron torppia olivat aakkosjärjestyksessä[2]
- Hautala
- Lautala
- Niemelä
- Pihtsalmi
- Polvi eli Maaherra
- Porkka
- Pouru
- Ripatti
- Tuhkuri