Sinosauropteryx

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinosauropteryx
Varhaisliitukausi
130–125 Ma
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Ylälahko: Dinosaurukset Dinosauria
Lahko: Liskonlantioiset Saurischia
Alalahko: Teropodit Theropoda
Heimo: Compsognathidae
Suku: Sinosauropteryx
Ji & Ji, 1996
Laji: prima
Kaksiosainen nimi

Sinosauropteryx prima
Ji & Ji, 1996

Katso myös

  Sinosauropteryx Wikispeciesissä
  Sinosauropteryx Commonsissa

Sinosauropteryx (nimen merkitys: ”kiinalainen liskon siipi”) on sukupuuttoon kuollut Compsognathidae-heimoon kuuluva petodinosaurusten suku, joka eli Kiinassa noin 130–125 miljoonaa vuotta sitten.[1][2] Se tuli tunnetuksi siitä, että se oli ensimmäinen varmistettu höyhenpeitteinen dinosaurus.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinosauropteryx kasvoi noin metrin pituiseksi ja 29 senttimetrin korkuiseksi ja painoi noin 2,5 kilogrammaa.[3][4] Lajilla oli suuhteellisen suuri häntä verrattuna muun ruumiin kokoon.[1] Se käveli kahdella jalalla ja juoksi nopeasti. Tutkijat uskovat sen juosseen jopa 64 kilometrin tuntinopeudella.[3] Suurin osa sen pituudesta koostui sen hännästä, joka oli pisin kaikista teropodeista.[4][5] Lajilla oli koukkukynnet ja niiden käsivarret olivat lyhyet.[6] Lajilla oli pienet hampaat.[7] Se kuului teropodeihin.[2][8]

Fossiilit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinosauropteryxin luuranko
Kuva, joka näyttää minkälainen lajin hännän väri olisi voinut olla

Sinosauropteryx löydettiin ensimmäisen kerran vuonna 1996 Kiinasta, Liaoningin louhokselta.[1] Höyhenpeitteen olemassaolo saatiin selville sen luihin jääneistä untuvamaisista höyheneistä.[6] Tutkijat uskoivat että höyhenet suojasivat sitä kylmyydeltä.

Sinosauropteryxilla oli todennäköisesti poikittaisia ​​valkoisia ja oransseja raitoja koko hännän pituudelta ja että sen kaulaa ja selkää peittävät untuvat olivat väriltään punaruskeita tai oransseja.[9][10] Tutkimus edisti käsitystä dinosaurusten värityksestä. Kyseinen tiimi ei löytänyt solurakenteita, jotka olisivat vastuussa muista väreistä, kuten keltaisesta, purppurasta tai sinisestä.[11] He viittaavat myös siihen, että dinosauruksen solut olisivat saattaneet tuottaa värillisiä pigmenttejä, kuten karotenoideja ja porfyriinejä.[11]

Sinosauroptreyzxen luuranko, jossa voi nähdä tummennetut kohdat

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinosauropteryxen elinympäristö koostui märistä metsistä ja järvistiä. Se jakoi yleensä elimympäristönsä muiden samankaltaisen lajien kanssa, esimerkiksi: Sinocalliopteryxien, Sinornithosaurus ja Tianyuraptorien kanssa.[7]

Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sinosauropteryx nappaamassa ravinnokseen dalinghosauruksen

Yksi Sinosauropteryxin fossiili näyttää sisältävän liskon jäännöksiä mahassaan. Toisessa fossiilinäytteessä havaittiin sen sisältävän kolmen pienen muun nisäkkään leukojen jäämiä.[4][12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Ben Morgan: Dinosaurukset : Suuri dinosauruskirja, s. 183. Suomentanut Marko Niemi. Readme.fi, 2011. ISBN 978-952-220-416-5.
  2. a b Sinosauropteryx prima Australian Museum. 19.11.2018. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  3. a b Sinosauropteryx Newdinosaurs.com. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  4. a b c Sinosauropteryx Dinosaurs Jungle. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  5. "An exceptionally well-preserved theropod dinosaur from the Yixian Formation of China" Nature. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  6. a b Davidson, Susanna: Dinosaurusten aika, s. 82. Kirjalito Oy Ab, 2004. ISBN 951-28-4088-X.
  7. a b Paul, Gregory S.,: The Princeton field guide to dinosaurs, s. 124. Princeton, N.J.: Princeton University Press. 954055249. ISBN 978-1-4008-8314-1, 1-4008-8314-8. Teoksen verkkoversio (viitattu 9.1.2021).
  8. Sinosauropteryx Natural History Museum. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  9. Fiann M.Smithwick: Countershading and Stripes in the Theropod Dinosaur Sinosauropteryx Reveal Heterogeneous Habitats in the Early Cretaceous Jehol Biota ScienceDirect. 6.11.2017. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  10. Carl Zimmer: Study Offers an Insight Into Dinosaur Colors The New York Times. 27.1.2010. The New York Times Company. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  11. a b Matt Kaplan: Fossil feathers reveal dinosaurs' true colours Nature. 27.1.2010. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)
  12. J.H. Hurum: Were mammals originally venomous? Acta Palaeontologica Polonica. 2006. Viitattu 5.3.2019. (englanniksi)