Siniliuske

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siniliuske, Ile de Groix, Ranska.
Mikrovalokuva siniliuskefasieksessa metamorfoituneesta basaltista (Sivrihisar, Turkki).

Siniliuske tai glaukofaaniliuske on metavulkaaninen kivi[1], jota syntyy basaltin ja vastaavien kivien metamorfoosin tuloksena korkeissa paineissa ja matalissa lämpötiloissa (200–500 °C), suunnilleen 15–30 kilometrin syvyydessä. Kiven sinertävä väri aiheutuu glaukofaani- (Na-amfiboli) ja lawsoniitti-mineraaleista.

Siniliuskeita löytyy tyypillisesti orogeenisilta vyöhykkeiltä siirroskontaktissa vihreäliuske- tai harvemmin eklogiittifasieksen kiviin.

Petrologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siniliuske määritellään basalttisen koostumuksen kiveksi, jossa esiintyy mineraaleina glaukofaania + (lawsoniittia tai epidoottia) ± jadeiittia ± albiittia tai kloriittia ± granaattia ± muskoviittia. Siniliuskeen mikrorakenteet ovat usein suomuisia, sälöisiä tai liuskeisia, ja niitä edustavat kloriitti, valkoinen kiille, glaukofaani ja muut pitkulaiset tai litteät mineraalit.

Siniliuskeet ovat usein hienorakeisia, sillä mineraalien kasvua hidastaa kiven nopea metamorfinen kehitys, alhaiset muuttumislämpötilat ja monissa tapauksessa veden puute. Porfyyrisiä muunnoksia on kuitenkin olemassa. Kalliopaljastumissa siniliuskeet voivat näyttää sinisiltä, mustilta, harmailta tai sinivihreiltä.

Mikrovalokuva granaatti–lawsoniitti–glaukofaani-siniliuskeesta (Sivrihisar, Turkki). Kuvan leveys 3 mm.
Mikrovalokuva siniliuskefasieksen kvartsisedimenteistä (Sivrihisar, Turkki).

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Siniliuske.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Blueschist geology.about.com. Viitattu 21.5.2018.