Sinilakkikaijanen
| Sinilakkikaijanen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Papukaijalinnut Psittaciformes |
| Heimo: | Kaijat Psittaculidae |
| Suku: | Pikkukaijaset Micropsitta |
| Laji: | geelvinkiana |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Micropsitta geelvinkiana |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Sinilakkikaijanen (Micropsitta geelvinkiana) on pienikokoinen ja harvinainen melanesialainen kaijalaji.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilakkikaijanen on noin 9 cm pitkä ja 13–17 g painava lintu, jonka höyhenpuku on pääosin vihreä. Vatsan keskellä on keltainen alue. Sen päälaki on sininen ja posket siniseen vivahtavan ruskeat. Pyrstön alapuoli on keltainen, pyrstön keskimmäiset sulat ovat siniset ja reunimmaiset mustat ja niissä on keltaiset kärkitäplät. Siiven peitinhöyhenet ovat mustat levein vihrein reunuksin. Nokka on harmaa, iiris punaruskea ja koivet harmaat. Koiraan värit ovat hieman kirkkaammat kuin naaraan. Ne ovat vaikeasti havaittavia ja arkoja, mutta kutsuäänet paljastavat niiden esiintymisen.
Esiintyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilakkikaijasia elää ainoastaan Uuden-Guinean luoteiskärjen Geelvinkinlahden edustalla olevilla Biakin-Supiorin ja Numforin saarilla. Nimialalaji geelvinkiana elää Numforilla ja alalaji misoriensis Biakilla. Lajin elintavat tunnetaan huonosti. Sen populaatio on kooltaan noin 10 000 yksilöä (1991). Laji on vaarantunut metsien hakkuiden ja maanviljelyksen laajenemisen takia.
Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilakkikaijaset asuvat alavien maiden metsissä ja puutarhoissa. Ne liikkuvat tavallisesti pareittain tai muutaman yksilön parvissa.
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajin pesintä tunnetaan huonosti. Pesä on usein puussa olevassa termiittipesässä.
Ravinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sinilakkikaijanen syö ainakin siemeniä, sieniä ja jäkälää, mahdollisesti myös hedelmiä sekä hyönteisiä ja niiden toukkia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. ISBN 0-87666-959-3
- World Parrot Trust
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ BirdLife International: Micropsitta geelvinkiana IUCN Red List of Threatened Species. Version 2022-1. 2022. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.7.2022. (englanniksi)