Sinbad – seitsemän meren sankari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sinbad – seitsemän meren sankari
Sinbad: Legend of the Seven Seas
Ohjaaja
Käsikirjoittaja John Logan
Tuottaja
Säveltäjä Harry Gregson-Williams
Leikkaaja Tom Finan
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat
Tuotantoyhtiö DreamWorks SKG
Levittäjä UIP-Dunafilm
Netflix
DreamWorks
Ensi-ilta 2. heinäkuuta 2003
Kesto 86 min
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti $60 miljoonaa
Tuotto $80.7 miljoonaa
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Sinbad – seitsemän meren sankari on vuonna 2003 valmistunut Dreamworksin tuottama animaatioelokuva.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Elokuvan alussa Sinbad (Brad Pitt) yrittää varastaa maagisen “Rauhan kirjan”, jota kuninkaallinen laiva on parhaillaan viemässä Syrakusaan. Kirjaa suojelee Proteus (Joseph Fiennes), joka on Sinbadin entinen lapsuudenystävä. Sinbad ei kuitenkaan onnistu ryöstöaikeissaan, sillä laivan kimppuun hyökkää Valaskala. Valaskala vetää Sinbadin veden alle, mutta Eris (Michelle Pfeiffer) pelastaa hänet. Eris tarjoaa Sinbadille sopimusta: jos tämä varastaa Rauhan kirjan hänelle, hän antaa tälle palkkioksi mitä tämä ikinä vain haluaakin.

Sinbad ja hänen miehistönsä purjehtivat Syrakusaan varastaakseen kirjan, mutta lopulta he kuitenkin luopuvat ajatuksesta ja lähtevät kaupungista tyhjin käsin. Eris on osannut odottaa sitä, joten hän menee varastamaan kirjan itse ja lavastaa sitten varkauteen Sinbadin. Sinbad tuomitaan kuolemaan. Proteus tarjoutuu ottamaan Sinbadin paikan, jotta Sinbad ehtisi hakea Rauhan kirjan takaisin Syrakusaan. Proteuksen kihlattu, Marina (Catherine Zeta-Jones), lähtee varmistamaan, ettei Sinbad yritä pettää lupaustaan ja karata omille teilleen. Estääkseen Sinbadia ja kumppaneita pääsemästä kirjan luokse Eris lähettää heidän kimppuunsa seireenejä. Seireenit lumoavat kaikki laivan miehet, mutta Marina ei ole niistä moksiskaan, vaan ohjaa laivan turvaan. Myöhemmin Eris lähettää laivan kimppuun Rok-linnun, joka sieppaa Marinan. Sinbad lähtee kuitenkin Marinan perään ja surmaa jättiläislinnun siinä samalla.

Monien muiden kommellusten jälkeen Marina ja Sinbad pääsevät viimein Erisin valtakuntaan. Eris paljastaa heille, että hänen suunnitelmansa oli tosiasiassa kelpotella Proteus teloituspölkylle Sinbadin tilalle, jotta Syrakusa jäisi sitten ilman kruununperillistä. Eris suostuu antamaan Rauhan kirjan Sinbadille, mikäli tämä kertoo rehellisesti, olisiko tämä palannut takaisin Syrakusaan ja ottanut syyt niskoilleen, jos tämä ei olisi saanut kirjaa. Kun Sinbad vastaa myöntävästi, Eris nimittää häntä valehtelijaksi ja palauttaa hänet ja Marinan sitten takaisin kuolevaisten maailmaan.

Sillä välin Syrakusassa aika on kulunut umpeen, ja Proteus marssitetaan teloitettavaksi. Viime hetkellä Sinbad kuitenkin saapuu paikalle ja valmistautuu painamaan päänsä teloituspölkylle Proteuksen sijasta. Raivostunut Eris ilmestyy esiin, pelastaa Sinbadin ja alkaa sitten riidellä tämän kanssa. Koska Sinbad todella piti lupauksensa ja palasi takaisin Syrakusaan, Eris ei voi muuta kuin antaa Rauhan kirja takaisin syrakusalaisille. Kun kirja on jälleen palautettu takaisin omalle paikalleen, Sinbad valmistautuu lähtemään jälleen uudelle retkelle jättäen Marinan taakseen. Proteus huomaa, että Marina on ehtinyt rakastua Sinbadiin, joten hän purkaa heidän kihlauksensa ja lähettää Marinan Sinbadin perään.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Englanninkielinen Suomenkielinen Rooli
Brad Pitt Mikko Nousiainen Sinbad
Catherine Zeta-Jones Petra Karjalainen Marina
Michelle Pfeiffer Miina Turunen Eris
Joseph Fiennes Kristo Salminen Proteus
Dennis Haysbert Sasu Moilanen Kale
Adriano Giannini Antti Pääkkönen Rat
Timothy West Eero Saarinen kuningas Dymas
Jim Cummings Luca

Muissa rooleissa: Rauno Ahonen, Teuvo Matala, Jaana Bister, Ralf Öhberg, Vesa Vierikko, Markus Degerman, Jarkko Tamminen, Veikko Honkanen, Juha Varis, Paavo Kerosuo, Inna Vintturi & Jarmo Koski

  • Studio: Tuotantotalo Werne Oy
  • Ohjaus ja käännös: Jaana Bister

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Sanomien Päivi Valotien mukaan elokuvalla ei ole nimensä ja muutaman hahmonsa lisäksi enää mitään tekemistä klassisten, noin tuhat vuotta sitten muotoutuneiden tuhannen ja yhden yön Sinbad-satujen kanssa. ”Vauhdikkaaseen toimintaan verhottu nuoren miehen kasvutarina on lapsiperheille suunnattujen viihde-elokuvien vakioaihe, jota Sinbadin tekijät eivät onnistu varioimaan lainkaan uudistavasti.”[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Valotie, Päivi: Sisilian Sinbad seilaa ja heilastelee Turun Sanomat. 27.9.2003. Arkistoitu 21.4.2019. Viitattu 20.4.2019.