Simo Peura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Simo Peura
Piispa Simo Peura.
Piispa Simo Peura.
Lapuan hiippakunnan piispa
2004–2022
Edeltäjä Jorma Laulaja
Seuraaja Matti Salomäki
Henkilötiedot
Koko nimi Simo Eerik Peura
Syntynyt15. kesäkuuta 1957 (ikä 66)
Laukaa, Suomi
Kansalaisuus suomalainen
Vanhemmat Eero Peura
Anna Opas
Puoliso Anni Maija-Stiina Penttilä (vih. 1983)
Muut tiedot
Koulutus Teologian tohtori (1990)
Tutkinnot Helsingin yliopisto
Uskonto kristinusko
Tunnustuskunta luterilainen

Simo Eerik Peura (s. 15. kesäkuuta 1957 Laukaa)[1] on Lapuan hiippakunnan entinen piispa. Hän on koulutukseltaan teologian tohtori (1990). Piispana hän toimi vuosina 2004–2022.

Tutkimustyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väitöskirjassaan Mehr als ein Mensch? Peura tutki Martti Lutherin käsitystä jumalallistumisesta vuosina 1513–1519. Peura osoitti, että vanhurskauttaminen oli Lutherille olemuksellista, vaikka tämä ei käyttänytkään samanlaisia käsitteitä kuin skolastikot. Lutherin mukaan jumalallistuminen oli todellista mutta ei selvästi havaittavissa.[2]

Peura toimi Suomen Akatemian tutkimusavustajana ja tutkijana 1985–1990. Sen jälkeen hän oli Helsingin yliopiston ekumeniikan assistenttina ja vs. professorina 1989–1997. Hän on ollut Helsingin yliopiston ekumeniikan dosentti vuodesta 1994. Vuosina 1987–1995 hän oli Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran sihteeri.[1]

Hän on julkaissut muun muassa Lutherin teologiaa käsitteleviä artikkeleita kansainvälisissä ja kotimaisissa kokoomateoksissa ja aikakauskirjoissa.

Kirkollinen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosina 1994–1997 Peura oli jäsenenä kirkon diakonaattikomiteassa. Hän toimi Kirkon koulutuskeskuksen johtajana 1997–2004.[1]

Vuonna 2003 Peura tuli Mikko Heikan jälkeen toiseksi uuden Espoon hiippakunnan piispanvaalissa.[3] Seuraavana vuonna hänet valittiin Lapuan hiippakunnan piispaksi. Hän sai piispanvaalin toisella kierroksella hiukan enemmän ääniä kuin kirkkoherra Tapio Luoma. Peura aloitti piispana syyskuun alussa 2004.[4]

Piispana aloittaessaan Peura korosti kotien arkisen kristillisyyden merkitystä. Kirkon äänen tuli olla uskon ja opin kysymyksissä hänen mukaansa selvä ja tunnistettava. Hänen mielestään moraalikysymykset kuuluivat yhteen uskon kanssa, mutta kirkosta ei saanut tulla lausuntoautomaattia.[5] Piispuuskaudellaan Peura on johtanut muun muassa Kirkon Strategia 2015 -työryhmää (2006–2007), kirkon vastuullisen sijoittamisen neuvottelukuntaa (2008–2011) ja kirkolliskokouksen perustevaliokuntaa (2008–2012).[1]

Syyskuussa 2015 sanomalehti Ilkka kertoi Lapuan hiippakunnan ostaneen piispa Peuralle lähes 900 000 euron arvoisen virka-asunnon Seinäjoen keskustasta. Uutisen aiheuttaman närkästyksen vuoksi poikkeuksellisen paljon ihmisiä erosi kirkosta Eroakirkosta.fi-palvelun kautta syyskuussa.[6]

Kansainvälinen ja ekumeeninen toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo Peura osallistui vuonna 1999 allekirjoitetun luterilais-katolisen ekumeenisen asiakirjan Yhteisen julistuksen vanhurskauttamisopista laatimiseen. Sekä Peuran tutkimukset että hänen toimintansa julistuksen tekstien muotoilemisessa vaikuttivat ratkaisevasti asiakirjan syntyyn.[7] Hän on osallistunut myös asiakirjan teemojen myöhempään työstämiseen. Vuosina 2002–2010 hän oli jäsenenä Ruotsin ja Suomen luterilais-katolisessa dialogiryhmässä.[1][8] Sen jälkeen hän on toiminut luterilaisena puheenjohtajana suomalaisessa luterilais-katolisessa dialogityöryhmässä.[9]

Simo Peura on jäsenenä Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomiteassa ja eksekutiivikomiteassa sekä puheenjohtajana maailmanneuvoston yhteistyökomissiossa. Hän toimii Kirkon lähetystyön toimikunnan puheenjohtajana ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajana Suomen Ekumeenisessa Neuvostossa. Hän on aiemmin ollut pitkään Kirkon ulkoasiain neuvoston jäsen sekä Suomen Ekumeenisen Neuvoston hallituksen jäsen ja opillisten kysymysten jaoston puheenjohtaja.[1][10]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Simo Peura on naimisissa hammaslääketieteen lisensiaatti ja filosofian tohtori Anni Peuran (o.s. Penttilän) kanssa. Heillä on kolme lasta.[1]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Monografiat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mehr als ein Mensch?: die Vergöttlichung als Thema der Theologie Martin Luthers von 1513 bis 1519. Väitöskirja, Helsingin yliopisto. Veröffentlichungen des Instituts für europäische Geschichte Mainz 152. Mainz: Zabern, 1994. ISBN 3-8053-1538-4.
  • Pieni kirja sovituksesta. Helsinki: Kirjapaja, 1997. ISBN 951-625-435-7.
  • Teesejä ehtoollisesta. Uskonpuhdistuksen sanoma tänään 2. Kauniainen: Perussanoma, 2016. ISBN 978-951-888-789-1.

Toimitetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mannermaa, Tuomo & Ghiselli, Anja & Peura, Simo (toim.): Thesaurus Lutheri: auf der Suche nach neuen Paradigmen der Luther-Forschung: Referate des Luther-Symposiums in Finnland 11.-12. November 1986. Veröffentlichungen der Finnischen Theologischen Literaturgesellschaft 153. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1987. ISBN 951-9111-65-4.
  • Ghiselli, Anja & Peura, Simo (toim.): Tutkimuksia Lutherin ajattelumuodosta. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 154. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1987. ISBN 951-9111-66-2.
  • Peura, Simo (toim.): Usko ja rakkaus: luterilaisen teologian mahdollisuudet tänään. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran vuosikirja 1989. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura, 1989. ISBN 951-9111-77-8.
  • Ghiselli, Anja & Peura, Simo (toim.): Luther und Theosis: Vergöttlichung als Thema der abendländischen Theologie: Referate der Fachtagung der Luther-Akademie Ratzeburg in Helsinki 30.3.-2.4.1989. Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft A 25 & Veröffentlichungen der Luther-Akademie Ratzeburg 16. Helsinki & Erlangen: Luther-Agricola-Gesellschaft & Luther-Akademie Ratzeburg, 1990. ISBN 951-9047-24-7.
  • Mustakallio, Hannu & Peura, Simo (toim.): Teologia kirkossa ja yhteiskunnassa. Suomalaisen teologisen kirjallisuusseuran julkaisuja 180 & Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 158. Helsinki: Suomalainen teologinen kirjallisuusseura & Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1992. ISBN 951-9111-92-1.
  • Jolkkonen, Jari & Peura, Simo (toim.): Saarnan käsikirja. Theologia practica. Helsinki: Kirjapaja, 2001. ISBN 951-625-788-7.
  • Jolkkonen, Jari & Kopperi, Kari & Peura, Simo & Raunio, Antti (toim.): Unitas visibilis: studia oecumenica in honorem Eero Huovinen episcopi Helsingiensis. Schriften der Luther-Agricola-Gesellschaft 57. Helsinki: Luther-Agricola-Gesellschaft, 2004. ISBN 951-9047-67-0.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g Suomen teologit – Finlands teologer 2010, s. 773. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 2010. ISBN 978-952-92-7591-5.
  2. Antila, Jaakko Olavi: Kristuksessa. (Toim. Antila, Jaakko Olavi) Usko, elämä ja yhteys: Luterilaisuuden mahdollisuudet tänään ja huomenna, 2017, s. 18. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 978-952-288-750-4.
  3. Alkusanat. (Toim. Antila, Jaakko Olavi) Usko, elämä ja yhteys: Luterilaisuuden mahdollisuudet tänään ja huomenna, 2017, s. 10. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 978-952-288-750-4.
  4. Välimäki, Hannu: Lapuan hiippakunnan synty ja toiminta 1956–2006. (Toim. Harmanen, Eija) Haasteena yhteys: Lapuan hiippakunnan viisi vuosikymmentä 1956–2006, 2006, s. 109. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-607-405-7.
  5. Välimäki 2006, 112–113.
  6. Halonen, Antti: Piispan ökyasunto sai ihmiset eroamaan kirkosta – ”Viimeinen niitti” iltasanomat.fi. 24.9.2015. Arkistoitu 26.8.2016. Viitattu 25.8.2016.
  7. Jolkkonen, Jari: Ehtoollinen ja ekumenia – onko luterilaisten ja katolilaisten yhteinen julistus ehtoollisopista mahdollinen?. (Toim. Antila, Jaakko Olavi) Usko, elämä ja yhteys: Luterilaisuuden mahdollisuudet tänään ja huomenna, 2017, s. 56. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 978-952-288-750-4.
  8. Antila 2017, 19.
  9. Antila 2017, 20.
  10. Simo Peura (HTML) Lapuan hiippakunta. Viitattu 1.10.2020.


Lapuan piispan vaakuna Edeltäjä:
Jorma Laulaja
Lapuan piispa
2004–2022
Seuraaja:
Matti Salomäki