Silvola-Sillböle 1500-2000
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Silvola – Sillböle 1500–2000. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: pitkät viivat |
| Silvola – Sillböle 1500–2000: Vantaanjoen vihreä tasku – en grön ficka vid Vanda å | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija | Bengt Eriksson[1] |
| Kuvittaja | Panhelainen, Seppo[1] |
| Kieli | suomi, ruotsi[1] |
| Kustantaja | Silvolan pientaloyhdistys ry[1] |
| Julkaistu | 2007[1] |
| Sivumäärä | 192[1] |
| ISBN | 978-952-92-2018-2[1] |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Silvola – Sillböle 1500–2000 on Bengt Erikssonin kirjoittama ja Silvolan pientaloyhdistys ry:n vuonna 2007 julkaisema kotiseutukirja.
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirja kertoo Silvolan vanhan kylän 500 vuoden kehityksestä osana Helsingin pitäjää ja Vantaan kaupunkia. Kirjoittaja on haastattelujen, arkistotutkimusten sekä monen paikkakuntalaisen ja historian asiantuntijan avustuksella koonnut uutta ja ennen julkaisematonta tietoa alueen historiasta.
Kirjan keskeisiä tutkimuskohteita ovat muun muassa Silvolan kaivos, joka aikoinaan oli Suomen suurin rautakaivos ja tuotti saman verran rautamalmia kuin muut Suomen kaivokset yhteensä. Toinen mielenkiintoinen analyysi liittyy Vantaanjoen keskeiseen rooliin koko nykyisen pääkaupunkiseudun taloudellisessa kehityksessä. Lähes unohdettu, mutta aikoinaan maamme eturivin taiteilijoihin ja kotiseutututkijoihin kuulunut Per Åke Laurén syntyi ja kasvoi Silvolan kartanossa. Henkilöt maamme ensimmäisen kokonaisvaltaisen aluerakentamiskohteen, Kaivokselan, takana astuvat parrasvaloihin.
Kirja on kirjoitettu suomeksi ja ruotsiksi, ja siinä on runsas kuvitus. Kustantaja Silvolan Pientaloyhdistys ry toivoi, että kirja saisi alueen asukkaat kiinnostumaan omasta lähiympäristöstään ja sen historiasta sekä arvostamaan rakennetun maiseman ajallisia kerrostumia ja vahvistaisi asukkaiden yhteenkuuluvaisuutta. Kirjasta on otettu kaksi painosta ja aiheista pidetty kymmeniä esitelmiä Vantaalla ja muualla Etelä-Suomessa. Kotiseutututkimus on vilkastunut Vantaan eri kylissä, ja kirjailija on palkittu ansiokkaasta työstä Vantaan Omakotiyhdistysten keskusliiton kunniamaininnalla. Kirjan aiheista on järjestetty valokuvanäyttelyitä, kulttuurikävelyjä ja kyläjuhlia Vantaan kaupungin tuella.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Eriksson, Bengt (kirjoittaja); Hako, Jukka (suomenkielisen tekstin tarkistus); Panhelainen, Seppo (kuvittaja): Silvola - Sillböle 1500-2000 : Vantaanjoen vihreä tasku = En grön ficka vid Vanda å (ISBN 978-952-92-2018-2) 2007. (teostiedot Finnasta). Viitattu 7.9.2017. (suomeksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Manninen, Antti: Voisiko Silvolan kaivoksesta tulla uusi matkailuhoukutin Vantaalle? Silvola-historiikin kirjoittaja Bengt Eriksson toivoo lisätutkimusta. Helsingin Sanomat, 3.6.2007. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 26.3.2011.