Silmukkamenetelmä

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Silmukkamenetelmässä (myös silmukkavirtamenetelmä) käytetään Kirchhoffin jännitelakia, tällöin saadaan selvitettyä virtapiirin silmukoissa kulkevat virrat.

  • Nähdään virtapiiri moniruutuisena ikkunana ja merkitään joka ruutuun silmukkavirta
  • Joka ruudulle kirjoitetaan oma jänniteyhtälö ja ratkaistaan silmukoissa kulkevat virrat.
  • Ruuduille yhteisten komponenttien resistanssi/impedanssi pitää huomioida molempien silmukkavirtojen osalta.
  • Silmukkavirran kiertosuunnan saa valita vapaasti.

Laskuesimerkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Selvitetään piirissä kulkevat silmukkavirrat sekä haaroissa kulkevat yksittäiset virrat.

  • Esimerkissä oletetaan vaihtovirtalähteiden toimivan samalla taajuudella: eri nimellistaajuuksisille virtalähteille ei menetelmää voi suoraan soveltaa.
  • Laskuesimerkki pätee myös tasavirtapiireille.

Alkuperäinen laskettava virtapiiriPiiri johon on merkitty selvitettävät silmukkavirrat

  • Kirjoitetaan jokaiselle ruudulle oma jänniteyhtälö:

  • Nyt voidaan ratkaista silmukkavirrat , ja
  • Yksittäisten haarojen virrat voidaan laskea seuraavasti:

Kuvaan merkitty yksittäisissä virtapiirin haaroissa kulkevat virrat.

  • Mikäli virran arvoksi tulee negatiivinen luku, tarkoittaa se sitä, että virran todellinen kulkusuunta on vastakkainen piiriin merkitylle.

Muita virtapiirien laskentamenetelmiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Voipio, Erkki: Virtapiirit ja verkot. Helsinki: Otatieto, 2001 (1976). ISBN 951-672-082-X.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]