Silkkitie (televisiosarja)
| Silkkitie | |
|---|---|
| NHK特集 シルクロード (osat 1–12) シルクロード第2部 ローマへの道 (osat 13–30) |
|
 Sarjan suomenkielinen tunnusteksti. |
|
| Tyyli | dokumenttisarja |
| Kestoaika | noin 50 minuuttia |
| Alkuperämaa | Japani |
| Alkuperäiskieli | japani |
| Verkko |
Japani: NHK Kiina: CCTV Suomi: Yle TV2, Yle Teema |
| Esitetty | Japani: 7. huhtikuuta 1980 – syyskuu 1984 |
| Jaksoja | 30 (Suomessa esitetty sarja) |
| Tunnuskappale | The Silk Road |
| Tuotanto | |
| Tuotantoyhtiö(t) | NHK, CCTV |
| Seuraaja | Merten silkkitie |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
Silkkitie on japanilaisen televisioyhtiö NHK:n ja kiinalaisen China Central Televisionin yhteistyössä tekemä vuosien 1980–1984 välillä valmistunut dokumenttisarja. Sarja kertoo historiallisesta Silkkitiestä, ja tutustuttaa muun muassa reitin varrella olevien maiden historiaa, kulttuuria, uskontoa ja taidetta.[1]
Sarjan sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alkuperäiseen Japanin televisiossa vuosina 1980–1981 esitettyyn sarjaan "NHK特集 シルクロード" tehtiin 12 osaa.[2][3] Sarjan suosion myötä siihen tehtiin 18-osainen jatkosarja nimeltä "シルクロード第2部 ローマへの道"[4] vuosina 1983–1984.[5] Suomen televisiossa esitetty dokumenttisarja koostuu kokonaisuudessaan näistä kahdesta dokumenttisarjasta.[3][5] Sarjan osat 1–12 esittelevät silkkitietä Chang'anista (nykyisin Xi’an) Pamirin huipuille Pakistanin rajalle ja entisen Neuvostoliiton kanssa, ja osat 13–30 silkkitietä Kiinan ulkopuolella muun muassa Intian niemimaalla ja muualla Keski- ja Länsi-Aasiassa, päättyen lopulta Italian pääkaupunkiin Roomaan. Dokumentissa heijastui myös Keski- ja Länsi-Aasian alueiden tuolloin vallineet kansainväliset jännitteet, jotka johtivat Neuvostoliiton ja Afganistanin sotaan sekä Irakin–Iranin sotaan.[6]
Sarjaan tehdyn musiikin on säveltänyt japanilainen Kitarō.[7]
Sarjan suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syyskuussa 1972 Japanin pääministeri Kakuei Tanaka vieraili Pekingissä. Vierailun yhteydessä Kiina ja Japani solmivat diplomaattiset suhteet. NHK:n ohjaaja oli Pekingissä televisioimassa vierailua. Kiinan pääministeri Zhou Enlai kutsui toimittajat suureen kansanpalatsiin, jossa pitämässään puheessa pääministeri pyysi toimittajia esittelemään Kiinaa muulle maailmalle. NHK:n ohjaaja sai idean sarjasta, joka esittelisi Han- ja Tang-dynastioiden aikaista Silkkitietä, jonka kautta Kiina sai paljon kulttuurivaikutteita. NHK:n johto innostui ideasta. Silkkitien alueelle oli kuitenkin vaikea saada kuvauslupia. Kuvausluvista neuvoteltiin eri yhteyksissä. Kiinan pääministerin Deng Xiaopingin vierailun yhteydessä lokakuussa 1978 sarjan ohjaaja pääsi esittämään NHK:n pyynnön kuvausluvasta pääministerin sihteerille. Kuvauslupa Silkkitien alueelle saatiin uudenvuodenaattona 1978.[2]
Sarja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa alkuperäinen ensimmäinen 12-osainen dokumenttisarja ensiesitettiin Yle TV2-kanavalla vuonna 1984.[3] 18-osaisen jatkosarjan ensiesitys lähetettiin vuosina 1985–1986.[5][8] Vuosina 1987-1988 esitettin ensimmäisen kerran uusintana ensimmäinen 12-osainen sarja[9], ja vuonna 1989 18-osainen jatkosarja.[10] Seuraavan kerran molemmat sarjat esitettiin uusintana samana 30-osaisena ohjelmakokonaisuutena vuosina 1996–1997 (Yle TV2)[11], 2009 (Yle Teema)[12] ja 2011 (Yle Teema)[12][13]. Sarjan suomenkielisenä kertojana toimii Lars Svedberg.[14]
Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jaksojen nimet ovat suomennoksia Suomen televisiossa esitetystä sarjasta. [13][12]
| Jakso | Jakson nimi | Jakson kuvaus[13] | Huomioitavaa | |
|---|---|---|---|---|
| 1. | Chang-an – vanhan Kiinan keskus | Matka alkaa Chang-anista eli nykyisestä Xi’anista, joka oli Kiinan aiempi pääkaupunki ja kansainvälisten vaikutteiden sulatusuuni. | ||
| 2. | Keltaisenjoen tuolla puolen | Qilian-vuorten juurella taistelivat muinoin Kiinan dynastiat, ja vieraat paimentolaisheimot Silkkitietä rakennettaessa. Kiinnostavia löytöjä ovat myös veistokset ja kallioon hakatut buddhat. | ||
| 3. | Autiomaan taideaarteet | Tutustumme Dunhuangin Tuhansien buddhien luoliin, niiden taideaarteisiin ja arvoituksellisiin asiakirjakätköihin. | ||
| 4. | Mustan linnan arvoitus | Tutustuminen keskellä Gobin autiomaata sijaitsevaan Karakhoton kaupunkiin, Han-kauden pohjoiseen etuvartioon, jonka Tshingis-kaani tuhosi. | ||
| 5. | Loulanin valtakunta | Kommunistisen Kiinan tiedemiehet ensimmäistä kertaa muinaisen Loulanin kaupungin, Loulanin prinsessan ja vaeltavan järven arvoituksia selvittämässä. | ||
| 6. | Takla Makanin autiomaa | Eteläisen tien kaupunkikeitaat ovat hautautuneet hiekkaan, mutta lukuisat löydöt todistavat idän ja lännen kulttuurinvaihdon rikkaudesta. | ||
| 7. | Khotan - silkin ja jaden keidas | Tutustumme Silkkitien halutuimpiin kauppatavaroihin, silkkiin ja Hetlanin jalokiviin. | ||
| 8. | Turfanin pätsi | Hamin ja Turfanin kaupunkikeitaat kärsivät aikoinaan hunnien hyökkäyksistä Kiinaan, mutta myös nauttia eri rotujen rauhanomaisesta yhteiselämästä. | ||
| 9. | Tiensan - taivaan vuoret | Kiinan nykyaika ja menneisyys kohtaavat Silkkitiellä, kun sen vaikeakulkuisin osa voidaan kulkea nykyään rautateitse. | ||
| 10. | Matka musiikin maille | Musiikki ja tanssi ovat olleet suosittuja Kiinan Tiensa-vuorten eteläpuolisella alueella, ja ne ovat jättäneet jälkensä myös japanilaiseen musiikkiikulttuuriin. | ||
| 11. | Taivaallisten hevosten valtakunta | Tutustuminen Silkkitien pohjoisen haaran paimentolaisten elämään ja "lentävien hevosten" kotiseutuun, Ilijoien laaksoon. | ||
| 12. | Pamirin tiet | Pitkä matka Kiinan halki päättyy Tashkurghaniin eli nykyiseen Khulmiin, jonne pääsee kahta reittiä, muinaista ja uutta. | Tämä oli alkuperäisen Silkkitie-sarjan viimeinen osa. | |
| 13. | Pamirin halki | Kiinan puolelta Silkkitie ylittää Pakistanin rajan Pamirin lumipeitteisen vuoriston kohdalla. | Tämä oli alkujaan Japanissa vuosina 1983–1984 esitetyn jatkosarjan ensimmäinen osa. | |
| 14. | Kuninkaan tie Pakistanissa | Silkkitien kuuluisimpia välikohtia on Khybersola, jossa kohtasivat historian monien sotapäälliköiden tiet. | ||
| 15. | Muinainen Ladakh | Tutustuminen lähes neljän kilometrin korkeudella Himalajan vuoristossa Intiassa sijaitsee entisen Ladakhin kuningaskunnan pääkaupunki Leh. | ||
| 16. | Xuan Zangin jalanjäljillä Intiassa | Tutustuminen kuuluisaan pappiin ja tutkimusmatkailijaan Xuan Zangiin, joka eli 600-luvulla jKr. | ||
| 17. | Polttava aurinko ja Iranin eteläinen valtatie | Matka etenee yli 1 000 kilometriä rutikuivan ja kuuman autiomaan halki Afganistanin rajalta muinaisen Persian valtakunnan pääkaupungin Persepoliksen raunioille. | ||
| 18. | Autiomaa ja Koraani | Seuraamme Afganistanin rajalta lähtevää pohjoista valtatietä Iranin halki. | ||
| 19. | Kohti Bagdadia | Tutustumme Tigrisjoen varrella sijaitsevaan Bagdadiin, joka oli yksi Silkkitien tärkeimmistä kauppapaikoista. | ||
| 20. | Tie, joka katosi veden alle | Kirgisiassa Silkkitie päättyy Issyk Kulin rannalle. Tielle tärkeä kaupunki on jäänyt veden alle. | ||
| 21. | Tasangon yli | Kazakstanin halki kulki reitti, jonka varrella käytiin rajuja taisteluja monien eri kulttuurien välillä. | ||
| 22. | Tajyan taivaalliset ratsut | Tarujen taivaalliset ratsut ovat kotoisin Uzbekistanin Tajyasta. | ||
| 23. | Sogdilaiset kauppiaat | Historian kirjoitukset ovat melkein unohtaneet sogdit, jotka hallitsivat pitkään Silkkitien kauppareittiä ja rakensivat monta suurta kauppakeskusta. | ||
| 24. | Samarkandin loisto | Aleksanteri Suuren aikaan Samarkand oli Silkkitien tärkeimpiä kaupunkeja. Nykyisessä Uzbekistanissa sijaitseva kaupunki eli suurimman loistonsa 1300-luvulla. | ||
| 25. | Karakumin aavikon halki | Nykyisessä Turkmenistanissa sijaitseva Karakumin aavikko oli yksi Silkkitien vaikeimmin ylitettävistä autiomaista. | ||
| 26. | Toinen Silkkitie | Silkkitien pääreitti kulki muinaisen Persian halki kohti Roomaa. Toinen reitti kulki Kaspianmeren pohjoispuolelta Kaukasusvuorten yli. | ||
| 27. | Karavaaneilla kohti länttä | Seuraamme Silkkitietä karavaanin mukana Syyrian autiomaan halki, ja ohitamme matkalla muinaisen Palmiran rauniot. | ||
| 28. | Turkkilaiset hevosenkasvattajat | Turkissa elää vielä paimentolaisia, joiden pääelinkeinona ovat Silkkitien ajoista asti olleet hevoset. | ||
| 29. | Silkkikaupunki Aasian rajalla | 1500 vuotta sitten kaksi kiinalaista pappia salakuljettivat mulperi- eli silkkiperhosen toukkia Turkkiin, joka on yhä yksi maailman silkintuotannon keskuksista. | ||
| 30. | Kaikki tiet vievät Roomaan. | Silkkitietä on taivaltu yhteensä 13 000 kilometriä, ja saavumme matkan päätepisteeseen Roomaan. | Tämä oli alkujaan Japanissa vuosina 1983–1984 esitetyn jatkosarjan viimeinen osa. |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Winter, Tim: The Silk Road: Connecting Histories and Futures, s. 84. Oxford University Press, 2022. ISBN 9780197605059.
- ↑ a b The Silk Road nhk.or.jp. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Pirinen, Esko: Silkkitiellä kulttuurit kohtasivat. Helsingin Sanomat, 20.1.1984, s. 45. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ 1983（昭和58）年度 シルクロード第2部ローマへの道／日本の条件「技術大国の素顔」「教育・教師」 .nhk.or.jp. Viitattu 15.2.2024. (japaniksi)
- ↑ a b c Arvola, Pertti: Matka jatkuu Silkkitiellä. Helsingin Sanomat, 5.10.1985, s. 59. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Clare P. Fawcett: A Study of the Socio-political Context of Japanese Archaeology, s. 263. McGill University, 1990.
- ↑ The Silk Road thetvdb.com. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
- ↑ Ohjelmatiedot 1.2.1986 (ohjelmatiedoissa maininta sarjan päättymisestä). Helsingin Sanomat, 1.2.1986, s. 55. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Ohjelmatiedot 31.10.1987. Helsingin Sanomat, 31.10.1987, s. 104. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Silkkitie uusintana. Helsingin Sanomat, 8.7.1989, s. 47. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Arvola, Pertti: Silkkitie. Helsingin Sanomat, 25.8.1996, s. 63. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b c Silkkitie Radio- ja televisioarkisto. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ a b c Sarja: SilkkitieArkistoitu kopio Yleisradio. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Sundqvist, Janne: Äänikirjojen suosikkilukija: Lapsille ei pidä lukea lapsellisesti Yleisradio. 24.2.2016. Viitattu 15.2.2024.