Silkkitie (televisiosarja)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Silkkitie
NHK特集 シルクロード
(osat 1–12)
シルクロード第2部 ローマへの道
(osat 13–30)
Sarjan suomenkielinen tunnusteksti.
Sarjan suomenkielinen tunnusteksti.
Tyyli dokumenttisarja
Kestoaika noin 50 minuuttia
Alkuperämaa Japani
Alkuperäiskieli japani
Verkko Japani: NHK
Kiina: CCTV
Suomi: Yle TV2, Yle Teema
Esitetty Japani: 7. huhtikuuta 1980 – syyskuu 1984
Jaksoja 30 (Suomessa esitetty sarja)
Tunnuskappale The Silk Road
Tuotanto
Tuotantoyhtiö(t) NHK, CCTV
Seuraaja Merten silkkitie
Aiheesta muualla
IMDb

Silkkitie on japanilaisen televisioyhtiö NHK:n ja kiinalaisen China Central Televisionin yhteistyössä tekemä vuosien 1980–1984 välillä valmistunut dokumenttisarja. Sarja kertoo historiallisesta Silkkitiestä, ja tutustuttaa muun muassa reitin varrella olevien maiden historiaa, kulttuuria, uskontoa ja taidetta.[1]

Sarjan sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäiseen Japanin televisiossa vuosina 1980–1981 esitettyyn sarjaan "NHK特集 シルクロード" tehtiin 12 osaa.[2][3] Sarjan suosion myötä siihen tehtiin 18-osainen jatkosarja nimeltä "シルクロード第2部 ローマへの道"[4] vuosina 1983–1984.[5] Suomen televisiossa esitetty dokumenttisarja koostuu kokonaisuudessaan näistä kahdesta dokumenttisarjasta.[3][5] Sarjan osat 1–12 esittelevät silkkitietä Chang'anista (nykyisin Xi’an) Pamirin huipuille Pakistanin rajalle ja entisen Neuvostoliiton kanssa, ja osat 13–30 silkkitietä Kiinan ulkopuolella muun muassa Intian niemimaalla ja muualla Keski- ja Länsi-Aasiassa, päättyen lopulta Italian pääkaupunkiin Roomaan. Dokumentissa heijastui myös Keski- ja Länsi-Aasian alueiden tuolloin vallineet kansainväliset jännitteet, jotka johtivat Neuvostoliiton ja Afganistanin sotaan sekä Irakin–Iranin sotaan.[6]

Sarjaan tehdyn musiikin on säveltänyt japanilainen Kitarō.[7]

Sarjan suunnittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Syyskuussa 1972 Japanin pääministeri Kakuei Tanaka vieraili Pekingissä. Vierailun yhteydessä Kiina ja Japani solmivat diplomaattiset suhteet. NHK:n ohjaaja oli Pekingissä televisioimassa vierailua. Kiinan pääministeri Zhou Enlai kutsui toimittajat suureen kansanpalatsiin, jossa pitämässään puheessa pääministeri pyysi toimittajia esittelemään Kiinaa muulle maailmalle. NHK:n ohjaaja sai idean sarjasta, joka esittelisi Han- ja Tang-dynastioiden aikaista Silkkitietä, jonka kautta Kiina sai paljon kulttuurivaikutteita. NHK:n johto innostui ideasta. Silkkitien alueelle oli kuitenkin vaikea saada kuvauslupia. Kuvausluvista neuvoteltiin eri yhteyksissä. Kiinan pääministerin Deng Xiaopingin vierailun yhteydessä lokakuussa 1978 sarjan ohjaaja pääsi esittämään NHK:n pyynnön kuvausluvasta pääministerin sihteerille. Kuvauslupa Silkkitien alueelle saatiin uudenvuodenaattona 1978.[2]

Sarja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa alkuperäinen ensimmäinen 12-osainen dokumenttisarja ensiesitettiin Yle TV2-kanavalla vuonna 1984.[3] 18-osaisen jatkosarjan ensiesitys lähetettiin vuosina 1985–1986.[5][8] Vuosina 1987-1988 esitettin ensimmäisen kerran uusintana ensimmäinen 12-osainen sarja[9], ja vuonna 1989 18-osainen jatkosarja.[10] Seuraavan kerran molemmat sarjat esitettiin uusintana samana 30-osaisena ohjelmakokonaisuutena vuosina 1996–1997 (Yle TV2)[11], 2009 (Yle Teema)[12] ja 2011 (Yle Teema)[12][13]. Sarjan suomenkielisenä kertojana toimii Lars Svedberg.[14]

Jaksot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jaksojen nimet ovat suomennoksia Suomen televisiossa esitetystä sarjasta. [13][12]

Jakso Jakson nimi Jakson kuvaus[13] Huomioitavaa
1. Chang-an – vanhan Kiinan keskus Matka alkaa Chang-anista eli nykyisestä Xi’anista, joka oli Kiinan aiempi pääkaupunki ja kansainvälisten vaikutteiden sulatusuuni.
2. Keltaisenjoen tuolla puolen Qilian-vuorten juurella taistelivat muinoin Kiinan dynastiat, ja vieraat paimentolaisheimot Silkkitietä rakennettaessa. Kiinnostavia löytöjä ovat myös veistokset ja kallioon hakatut buddhat.
3. Autiomaan taideaarteet Tutustumme Dunhuangin Tuhansien buddhien luoliin, niiden taideaarteisiin ja arvoituksellisiin asiakirjakätköihin.
4. Mustan linnan arvoitus Tutustuminen keskellä Gobin autiomaata sijaitsevaan Karakhoton kaupunkiin, Han-kauden pohjoiseen etuvartioon, jonka Tshingis-kaani tuhosi.
5. Loulanin valtakunta Kommunistisen Kiinan tiedemiehet ensimmäistä kertaa muinaisen Loulanin kaupungin, Loulanin prinsessan ja vaeltavan järven arvoituksia selvittämässä.
6. Takla Makanin autiomaa Eteläisen tien kaupunkikeitaat ovat hautautuneet hiekkaan, mutta lukuisat löydöt todistavat idän ja lännen kulttuurinvaihdon rikkaudesta.
7. Khotan - silkin ja jaden keidas Tutustumme Silkkitien halutuimpiin kauppatavaroihin, silkkiin ja Hetlanin jalokiviin.
8. Turfanin pätsi Hamin ja Turfanin kaupunkikeitaat kärsivät aikoinaan hunnien hyökkäyksistä Kiinaan, mutta myös nauttia eri rotujen rauhanomaisesta yhteiselämästä.
9. Tiensan - taivaan vuoret Kiinan nykyaika ja menneisyys kohtaavat Silkkitiellä, kun sen vaikeakulkuisin osa voidaan kulkea nykyään rautateitse.
10. Matka musiikin maille Musiikki ja tanssi ovat olleet suosittuja Kiinan Tiensa-vuorten eteläpuolisella alueella, ja ne ovat jättäneet jälkensä myös japanilaiseen musiikkiikulttuuriin.
11. Taivaallisten hevosten valtakunta Tutustuminen Silkkitien pohjoisen haaran paimentolaisten elämään ja "lentävien hevosten" kotiseutuun, Ilijoien laaksoon.
12. Pamirin tiet Pitkä matka Kiinan halki päättyy Tashkurghaniin eli nykyiseen Khulmiin, jonne pääsee kahta reittiä, muinaista ja uutta. Tämä oli alkuperäisen Silkkitie-sarjan viimeinen osa.
13. Pamirin halki Kiinan puolelta Silkkitie ylittää Pakistanin rajan Pamirin lumipeitteisen vuoriston kohdalla. Tämä oli alkujaan Japanissa vuosina 1983–1984 esitetyn jatkosarjan ensimmäinen osa.
14. Kuninkaan tie Pakistanissa Silkkitien kuuluisimpia välikohtia on Khybersola, jossa kohtasivat historian monien sotapäälliköiden tiet.
15. Muinainen Ladakh Tutustuminen lähes neljän kilometrin korkeudella Himalajan vuoristossa Intiassa sijaitsee entisen Ladakhin kuningaskunnan pääkaupunki Leh.
16. Xuan Zangin jalanjäljillä Intiassa Tutustuminen kuuluisaan pappiin ja tutkimusmatkailijaan Xuan Zangiin, joka eli 600-luvulla jKr.
17. Polttava aurinko ja Iranin eteläinen valtatie Matka etenee yli 1 000 kilometriä rutikuivan ja kuuman autiomaan halki Afganistanin rajalta muinaisen Persian valtakunnan pääkaupungin Persepoliksen raunioille.
18. Autiomaa ja Koraani Seuraamme Afganistanin rajalta lähtevää pohjoista valtatietä Iranin halki.
19. Kohti Bagdadia Tutustumme Tigrisjoen varrella sijaitsevaan Bagdadiin, joka oli yksi Silkkitien tärkeimmistä kauppapaikoista.
20. Tie, joka katosi veden alle Kirgisiassa Silkkitie päättyy Issyk Kulin rannalle. Tielle tärkeä kaupunki on jäänyt veden alle.
21. Tasangon yli Kazakstanin halki kulki reitti, jonka varrella käytiin rajuja taisteluja monien eri kulttuurien välillä.
22. Tajyan taivaalliset ratsut Tarujen taivaalliset ratsut ovat kotoisin Uzbekistanin Tajyasta.
23. Sogdilaiset kauppiaat Historian kirjoitukset ovat melkein unohtaneet sogdit, jotka hallitsivat pitkään Silkkitien kauppareittiä ja rakensivat monta suurta kauppakeskusta.
24. Samarkandin loisto Aleksanteri Suuren aikaan Samarkand oli Silkkitien tärkeimpiä kaupunkeja. Nykyisessä Uzbekistanissa sijaitseva kaupunki eli suurimman loistonsa 1300-luvulla.
25. Karakumin aavikon halki Nykyisessä Turkmenistanissa sijaitseva Karakumin aavikko oli yksi Silkkitien vaikeimmin ylitettävistä autiomaista.
26. Toinen Silkkitie Silkkitien pääreitti kulki muinaisen Persian halki kohti Roomaa. Toinen reitti kulki Kaspianmeren pohjoispuolelta Kaukasusvuorten yli.
27. Karavaaneilla kohti länttä Seuraamme Silkkitietä karavaanin mukana Syyrian autiomaan halki, ja ohitamme matkalla muinaisen Palmiran rauniot.
28. Turkkilaiset hevosenkasvattajat Turkissa elää vielä paimentolaisia, joiden pääelinkeinona ovat Silkkitien ajoista asti olleet hevoset.
29. Silkkikaupunki Aasian rajalla 1500 vuotta sitten kaksi kiinalaista pappia salakuljettivat mulperi- eli silkkiperhosen toukkia Turkkiin, joka on yhä yksi maailman silkintuotannon keskuksista.
30. Kaikki tiet vievät Roomaan. Silkkitietä on taivaltu yhteensä 13 000 kilometriä, ja saavumme matkan päätepisteeseen Roomaan. Tämä oli alkujaan Japanissa vuosina 1983–1984 esitetyn jatkosarjan viimeinen osa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Winter, Tim: The Silk Road: Connecting Histories and Futures, s. 84. Oxford University Press, 2022. ISBN 9780197605059.
  2. a b The Silk Road nhk.or.jp. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  3. a b c Pirinen, Esko: Silkkitiellä kulttuurit kohtasivat. Helsingin Sanomat, 20.1.1984, s. 45. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  4. 1983(昭和58)年度 シルクロード第2部ローマへの道/日本の条件「技術大国の素顔」「教育・教師」 .nhk.or.jp. Viitattu 15.2.2024. (japaniksi)
  5. a b c Arvola, Pertti: Matka jatkuu Silkkitiellä. Helsingin Sanomat, 5.10.1985, s. 59. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  6. Clare P. Fawcett: A Study of the Socio-political Context of Japanese Archaeology, s. 263. McGill University, 1990.
  7. The Silk Road thetvdb.com. Viitattu 15.2.2024. (englanniksi)
  8. Ohjelmatiedot 1.2.1986 (ohjelmatiedoissa maininta sarjan päättymisestä). Helsingin Sanomat, 1.2.1986, s. 55. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  9. Ohjelmatiedot 31.10.1987. Helsingin Sanomat, 31.10.1987, s. 104. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  10. Silkkitie uusintana. Helsingin Sanomat, 8.7.1989, s. 47. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  11. Arvola, Pertti: Silkkitie. Helsingin Sanomat, 25.8.1996, s. 63. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 15.2.2024.
  12. a b c Silkkitie Radio- ja televisioarkisto. Viitattu 15.2.2024.
  13. a b c Sarja: SilkkitieArkistoitu kopio Yleisradio. Arkistoitu 10.8.2011. Viitattu 15.2.2024.
  14. Sundqvist, Janne: Äänikirjojen suosikkilukija: Lapsille ei pidä lukea lapsellisesti Yleisradio. 24.2.2016. Viitattu 15.2.2024.