Siirrosvirta

Esimerkki siirrosvirrasta ja johtavuusvirrasta. Pinnat S₁ ja S₂ jakavat saman reunaviivan ∂S. Pinnan S₁ läpäisee johtavuusvirta, kun S₂:n läpi kulkee siirrosvirta.

Siirrosvirta (myös siirtymävirta tai kenttämuutosvirta) on sähkömagneettinen ilmiö, joka selittää muuttuvan sähkökentän eristeen yli aiheuttaman magneettikentän. Siirrosvirta ei kuljeta sähkövarausta toisin kuin sitä läheisesti muistuttava johtavuusvirta. Siirrosvirta selittää kondensaattorin levyjen välisen magneettikentän, eikä toisistaan sähköisesti eristettyjen levyjen välissä ei kulje johtavuusvirtaa. Levyjen välissä vaikuttava siirrosvirta on yhtäsuuri niihin johtimia pitkin saapuvan johtavuusvirran kanssa. Siirrosvirroilla on myös keskeinen rooli sähkömagneettisen säteilyn etenemisessä eristävissä väliaineissa, kuten ilmassa tai tyhjiössä.

Siirrosvirtoja kuvataan siirrosvirrantiheydellä ${\frac {\partial \mathbf {D} }{\partial t}}$. Maxwellin lisäykseksi kutsuttu siirrosvirtatermi sisältyy Maxwellin yhtälöiden yleistettyyn Ampèren lakiin.

Siirrosvirran kuvaili ensikertaa James Clerk Maxwell vuoden 1861 tiedeartikkelissaan On Physical Lines of Force, Part III.