Siikajärvi (Kouvola)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Siikajärvi
Valtiot Suomi
Maakunnat Kymenlaakso
Kunnat Kouvola
Koordinaatit 61°05′54″N, 26°41′53″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Päävesistöalue Kymijoen vesistö (14)
Valuma-alue Vuohijärven alue (14.91)
Lasku-uoma Oravasalmi Suolajärveen [1]
Taajamat Siikakoski
Järvinumero 14.911.1.009
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 73,1 m [1]
Pituus 1,8 km [1]
Leveys 1 km [1]
Rantaviiva 7,442 km [2]
Pinta-ala 89,829 ha [2]
Tilavuus 0,00423536 km³ [2]
Keskisyvyys 4,71 m [2]
Suurin syvyys 10,48 m [2]
Saaria 1 [2]
Kartta
Siikajärvi

Siikajärvi on Kymenlaaksossa Kouvolassa Siikakosken lähellä sijaitseva järvi. Järveen laskevassa Siikakoskessa toimii Siikakosken vesivoimalaitos, josta purkautuvat vedet aiheuttavat järvessä voimakkaan läpivirtauksen.[1][2]

Kuten alempana esitetään, on Siikajärven kaakkoisosa virtaavaa vettä ja siellä on vedenpinta eri korkeudella. Tiukemman tulkinnan mukaan vain järven luoteisosa olisi järveä ja muu osa virtavettä. Tässä artikkelissa Siikajärvenä pidetään koko sitä vesiallasta, joka jää Oravasalmen ja Siikakosken voimalaitoksen väliin. Viranomaisten antaman mittaustiedot eivät siksi välttämättä tarkoita virtaavan veden osia, mutta ne esitetään täällä siitä huolimatta.[1][3]

Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi on 1,8 kilometriä pitkä, 1,0 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 90 hehtaaria. Järven luoteisosassa on avoin ja saareton pikkuselkä. Se muodostaa entisen Siikakosken suvantoaltaan, jonka pohja on melko tasainen. Vesistöviranomaisten mukaan sillä on vain yksi saari Kotosaari, jonka pinta-ala on 3,6 hehtaaria. Tähän artikkeliin on otettu mukaan virtaavan veden pienet saaret, joita on neljä lisää. Niistä Kotosaaressa ja Korkiasaaressa on vapaa-ajan asuntoja. Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Järven tilavuudeksi on laskettu 4,24 miljoonaa kuutiometriä ja sen keskisyvyydeksi on saatu 4,7 metriä. Järven suurin syvyys on 10,5 metriä, joka on mitattu järven suvanto-osan keskeltä.[1][2]

Sen rantaviivan pituus on 7,4 kilometriä. Siikakosken kylän peltomaita sijaitsee järven pohjoisrannalla, jossa toimii kaksi maatilaa. Rannoilla sijaitsee 14 vapaa-ajan asuntoa, joista neljä ovat saarissa, ja lisäksi yksi kiinteä asumus. Neulaniemessä sijaitsee jokin yleisessä käytössä oleva rakennus. Myös Siikakosken vesivoimalaitoksen rakennuksia on järven rannassa.[1][2][4][5]

Vedenpinnan korkeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siikajärvi sijaitsee Verlan vesivoimalaitoksen yläpuolisella vesistöalueella. Verlan voimala pitää yläpuolisissa järvissä vedenpintaa keinotekoisesti korkealla. Suolajärvessä, Niskajärvessä ja Siikajärvessä on tämän vuoksi sama vedenpinnan korkeus 73,1 metriä mpy. Lisäksi Siikajärvelle on kartoissa merkitty kaksi vedenpinnan korkeutta. Siikakosken vesivoimalaitoksen lähelle on vedenpinta merkitty noin 10 senttimetriä korkeammalle eli 73,2 metriä mpy. Tämä johtunee Siikakosken voimalasta virtaavasta vedestä, joka kohtaa suvannon jälkeen Kotosaaren ympäristön saaristoisessa kapeikoissa virtausvastusta.[1][6]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verlassa on ollut patoja 1800-luvulta asti ja sähköä tuottavia vesivoimalaitoksia on ollut vuodesta 1889, jolloin koskesta otti voimaa pieni generaattori, ja varsinaisesti vuodesta 1923 asti, jolloin rakennettiin ensimmäinen voimalaitos. Se korvattiin uudella voimalaitoksella vuonna 1954. Voimalaitoksen vaikutus yläpuolisiin järviin ja siten myös Siikajärveen, ei ole tässä tiedossa. Nykyinen vaikutus on sikäli huomattava, koska järven virtapaikka ei ole enää koskena. Siikakoski on ilmeisesti rakennettu Haarasaareen, jonka toinen uoma on padolla tukittu, kuten kartoista voi päätellä [7].[8]

Vuosien 1965 ja 1976 peruskartoissa on Siikakosken vesivoimalaitos sijainnut 700 metriä ylempänä kylän keskustan kohdalla. Silloin kulki kylään johtava tie padon ylitse. Järven rannoilla tai saarissa ei vielä vuonna 1976 ollut kesämökkejä. Vuoden 1981 kartassa on voimala jo nykyisellä paikallaan ja kylään johtava tie kulkee uuden voimalan kohdalta yli. Vuoden 1981 kartoissa on jo neljä kesämökkiä.[7][9][10][11]

Vesistösuhteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Mäntyharjun reitin valuma-alueen (14.9) Vuohijärven alueella (14.91), jonka Verlan alueeseen (14.911) se kuuluu. Järvi sijaitsee keskeisesti Mäntyharjun vesistöreitillä. Vuohijärvi, joka kerää vesistöreitin kaiken yläpuolisen veden, laskee Siikajärven kautta Suolajärveen. Vuohijärven vedenpinta on 76,6 metriä mpy., kun se on Siikajärvellä noin 73,1 metriä mpy. Siikajärvi on tyypillinen läpivirtausjärvi, jonka virtaama on suuri. Järveen laskee lisäksi vain muutama pelto- ja metsäoja. Yhden ojan päässä sijaitsee pieni Kosenlampi.[1][2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i j Siikajärvi, Kouvola (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.8.2022.
  2. a b c d e f g h i j Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 14.8.2022.
  3. a b Siikajärvi (14.911.1.009) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 14.8.2022.
  4. Siikajärvi, Kouvola (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.8.2022.
  5. Siikajärvi, Kouvola (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.8.2022.
  6. Vesivoimalaitokset ymaristo.fi. 15.1.2014. Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Viitattu 1.9.2022.
  7. a b Peruskartta 1:20 000. 3114 07 Vuohijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1965. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
  8. KSS Energian vesivoimalaitokset KSS Energia. KSS Energia Oy. Viitattu 1.9.2022.
  9. Peruskartta 1:20 000. 3114 07 Vuohijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1976. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
  10. Peruskartta 1:20 000. 3114 07 Vuohijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1981. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)
  11. Peruskartta 1:20 000. 3114 07 Vuohijärvi. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1983. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 6.7.2022)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]