Sigue Sigue Sputnik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tony James vuonna 1986.

Sigue Sigue Sputnik on entisen Generation X -basisti Tony Jamesin vuonna 1984 perustama brittiläinen popyhtye. Se nousi 1980-luvun puolivälin jälkeen maailmanlaajuiseen suosioon kappaleensa "Love Missile F1-11" myötä, joka nousi listoille ympäri maailman. Yhtye hajosi vuonna 1988 ilmestyneen kakkosalbuminsa jälkeen, mutta Tony James on sen jälkeen herättänyt yhtyeen henkiin pariin otteeseen (tosin ilman muita alkuperäisjäseniä).

Sigue Sigue Sputnikin imagoa ja musiikkia leimasivat futuristiset ja dystopiset vaikutteet elokuvien Kellopeliappelsiini, Terminator – tuhoaja, Blade Runner ja Mad Max -trilogia tapaan.[1][2] Tyyliltään yhtyeen musiikkia kutsuttiin toisinaan kyberpunkiksi.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sigue Sigue Sputnikin alkuperäiskokoonpanoon kuuluivat Tony Jamesin lisäksi Martin Degville, Neal X (oik. Neal Whitmore), Chris Kavanagh, Ray Mayhew ja Yana Ya Ya. Yhtye otti nimensä manilalaisen katujengin nimestä, nimi on suomeksi "pala, pala, satelliitti". Yhtyeen erikoinen meikattu ulkonäkö, johon kuuluivat värikkäät mohikaanihiukset, peruukit ja sukupuolia sekoittava fetissipukeutuminen (kumia, nahkaa, piikkikorkokenkiä) herätti median huomion. Sittemmin samaa tyyliä ovat käyttäneet monet gootti- ja glam rock -yhtyeet, mutta Sigue Sigue Sputnikin aikaan se oli uutta ja uniikkia.

Yhtyeen brändi oli tarkkaan harkittu ja suunniteltu ennen sen ensimmäisiä julkisia esiintymisiä. Tony James otti vaikutteita Sex Pistols -manageri Malcolm McLarenin epäortodoksisista promootiomenetelmistä ja loi Sigue Sigue Sputnikin ympärille suuren määrän hypeä. James esitteli levy-yhtiöpäälliköille lyhyitä videokollaaseja futuristisista science fiction -elokuvista yhtyeen "demonauhana". Useat levy-yhtiöt kilpailivat Sigue Sigue Sputnikista, ja lopulta Tony James valitsi EMI:n.

Julkisuuskuohunnan keskellä Sigue Sigue Sputnik julkaisi ensimmäisen singlensä "Love Missile F1-11". Se nousi brittilistan kolmanneksi ja oli listoilla monessa muussakin maassa. Singlen ja sitä seuranneen albumin tuotti italialainen tuottaja ja elokuvamusiikkilegenda Giorgio Moroder. Vuoden 1986 debyyttialbumin Flaunt It erikoisuus oli kappaleiden välissä kuultavat mainokset.

Yhtye hajosi toisen albuminsa Dress for Excess jälkeen. Sen singlen "Success" tuotti brittituottajakolmikko Stock, Aitken & Waterman.

1990- ja 2000-luku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tony James soitti The Sisters of Mercyssa vuosina 1989–1991, Chris Kavanagh liittyi Big Audio Dynamite II:een ja Ray Mayhew perusti Mayhem Derangedin. Sigue Sigue Sputnik teki kaksi uutta tulemista Tony Jamesin johdolla ilman kaikkia alkuperäisjäseniä. 1990-luvulla yhtye julkaisi albumin Sputnik: The First Generation, jossa mukana oli japanilainen Tomoyasu Hotei.[3] Vuonna 2001 ilmestyi nettilevytykseen albumi Pirate Space.

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tony James – kitara (Roland G-707)
  • Martin Degville – laulu
  • Neal X – kitara (Gibson ES-295)
  • Ray Mayhew – rummut (Simmons SDS-7)
  • Chris Kavanagh – rummut (Simmons SDS-7)
  • Yana Ya Ya (Jane Farrimond) – space echo (Roland RE-201)

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1986: Flaunt It
  • 1988: Dress for Excess
  • 1996: Sputnik: The Next Generation
  • 2000: Piratespace
  • 2002: Blak Elvis vs. The Kings of Electronic Rock and Roll
  • 2003: Ultra Real

Kokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1990: The First Generation
  • 1997: The First Generation – Second Edition
  • 1998: The Ultimate 12" Collection
  • 1999: Flaunt It + Dress for Excess
  • 2000: Sci-Fi Sex Stars
  • 2001: 21st Century Boys: The Best of Sigue Sigue Sputnik
  • 2003: The First Generation – Vid Edition[12]
  • 2007:One-Up: Sigue Sigue Sputnik – The Remixes
  • 2007: Ray of Light 
  • 2008: 1984 Flaunt It: Demos and More
  • 2013: Demo Bomb

Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1986: "Love Missile F1-11"
  • 1986: "21st Century Boy"
  • 1986: "Massive Retaliation"
  • 1986: "Sex Bomb Boogie"
  • 1986: "Rocket Miss USA"/"Teenage Thunder"
  • 1988: "Success"
  • 1988: "Hey! Jayne Mansfield (Superstar)"
  • 1989: "Dancerama"
  • 1989: "Ride 'Em Carmen"
  • 1989: "Albinoni vs. Star Wars"
  • 1989: "Rio Rocks"
  • 1996: "Cyberspace Party"
  • 1996: "Like There's No Tomorrow"
  • 2001: "Love Missile F1-11"
  • 2002: "Everybody Loves You"
  • 2004: "Grooving with Mr. Pervert"
  • 2007: "Ride My Love Missile"
  • 2009: "Into the Unknown"
  • 2011: "C'mon Everybody"

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]