Sigrid Storråda

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sigrid ja poikansa Olaf. Saagojen kuvitusta 1800-luvulta.

Sigrid Storråda (elänyt noin vuonna 1000) oli Eerik Voittoisan puolisona Ruotsin ja Tanskan kuningatar. Hänestä kerrotaan islantilaisissa saagoissa. Niiden mukaan Eerik ja Sigrid saivat pojan, Olavi Sylikuninkaan, mahdollisesti toisenkin, jonka nimi oli Emund.[1]

Sigrid oli vaurasta talonpoikaissukua Götanmaalta ja hän avioitui nuorena Tanskan kruununperijän Sven Haaraparran kanssa. Puolison isä hyökkäsi Ruotsin kuninkaan Eerik Voittoisan kimppuun 300 laivalla vuonna 988. Eerik torjui hyökkäyksen ja teki kostoretken, jolla hän ryösti Sigfridin itselleen. Sigfrid synnytti Eerikille pojan, josta tuli Ruotsin kuningas Olavi Sylikuningas. Eerik kuoli vuonna 995, jolloin leskeä tuli kosimaan Norjan kuningas Olav Tryggvason. Kosittava kuitenkin suuttui ja maiden välille syntyi Svoldin meritaistelu.[2]

Kertomukset Sigfridistä perustuvat epävarmoihin lähteisiin ja on mahdollista, että hän on taruhenkilö.[2] Tarina on kuitenkin innoittanut monia kirjailijoita kuten Selma Lagerlöfiä, Carl Grimbergiä, Frans G. Bengtssonia ja Verner von Heidenstamia.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Birgitta Fritz Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 7.4.2018.
  2. a b Heikki Kirkinen: Otavan suuri maailmanhistoria, osa 7. Euroopan synty, s. 213–214. Helsinki: Otava, 1984. ISBN 951-1-07689-2.