Sigeion
| Sigeion | |
|---|---|
| Σίγειον | |
 Sigeionin kaupungin paikka nykyisessä Yenişehirissä. |
|
| Sijainti | |
  Sigeion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Turkki |
| Paikkakunta | Yenişehir (Yenisheri, Yeni Shehr), Çanakkale |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Troas |
| Aiheesta muualla | |
Sigeion (m.kreik. Σίγειον, myös Σίγη, Sigē; lat. Sigeum) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Troaksessa Vähän-Aasian luoteisosassa nykyisen Turkin alueella.[1][2] Se sijaitsi lähellä nykyistä Çanakkalen maakunnan Kumkalea.[3][4][5]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sigeion sijaitsi Hellespontoksen suun etelärannikolla olevalla niemellä, joka tunnettiin samalla nimellä kuin kaupunki (myös ἡ Σιγειὰς ἄκρα, hē Sigeias akra), ja joka muodosti Vähän-Aasian luoteiskärjen. Nykyisin niemi tunnetaan nimellä Yenişehir Burnu. Kaupunki oli rakennettu niemen rannassa olevalle harjanteelle. Lähellä sijaitsi Skamandrosjoen (nyk. Karamenderes) suu.[2][3][6]
Sigeionin kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 25–100 neliökilometriä.[1] Sigeionista etelään samalla rannikolla sijaitsi Akhilleion ja itäkoilliseen samoin rannikolla Aianteion, Traron, Rhoiteion ja Ofryneion. Sigeionista kaakkoon sisämaahan päin sijaitsi muinaisen Troijan paikka.[5] Sigeion ja Rhoiteion jakoivat Troijan entisen alueen ennen Ilionin kaupungin perustamista Troijan paikalle.[1] Traakian Khersonesoksella Hellespontoksen toisella puolella vastapäätä Sigeionia sijaitsi Elaiuksen kaupunki.[5]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sigeionia pidettiin paikkana, jonka lähelle kreikkalaisten armeija oli noussut maihin ja leiriytynyt Troijan sodan aikana. Sigeionin kaupungin sanotaan olleen aiolialainen siirtokunta, jonka perustivat Lesboksen Mytilenestä tulleet asuttajat Arkhaianaksin johdolla. Hänen kerrotaan käyttäneen muinaisen Troijan kiviä kaupungin rakentamiseen.[2]
Myöhemmin, jossakin vaiheessa 600-luvulla eaa., ateenalaiset lähettivät paikalle joukkoja Frynonin johdolla, karkottivat mytileneläiset ja ottivat kaupungin siirtokunnakseen. Tällaisena se oli ainoa ateenalainen siirtokunta muutoin lähes täysin aiolialaisella alueella. Tämä johti pitkään kestäneeseen Ateenan ja Mytilenen väliseen sotaan, jota käytiin 500-luvulla eaa. Siinä mytileneläisten tukikohtana toimi läheinen Akhilleion. Mytileneä johtaneen Pittakoksen sanotaan surmanneen Frynonin omakätisesti. Myös runoilija Alkaios osallistui sotaan. Lopulta kiista vietiin Periandroksen ratkaistavaksi. Hän päätti Sigeionin kuuluvan Ateenalle.[1][2][7] Sota päättyi vuonna 560 eaa.[8]
Sigeionia hallitsivat yleensä tyrannit. 500-luvun eaa. lopulta kaupunki oli ateenalaisen Peisistratoksen suvun hallussa. 520-luvulla eaa. sitä hallitsi Peisistratoksen poika Hegesistratos. Tyranni Hippias, joka myös oli Peisistratoksen poika, vetäytyi sinne perheineen sen jälkeen kun hänet oli karkotettu Ateenasta vuonna 510 eaa.[1][2][9] Klassisella kaudella 400-luvulla eaa. Sigeion kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon, ja esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 450/449–418/417 eaa.[1] Vuosina 355–334 eaa. Sigeionia hallitsi Khares Theokhareen poika. Hänen aikanaan kaupunki löi omaa hopea- ja pronssirahaa.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sigeus (Σιγεύς), Sigeieus (Σιγειεύς), Sigeueus (Σιγευεύς) ja Sykeeus (Συκεεύς).[1]
Ilionin asukkaat tuhosivat Sigeionin hellenistisen kauden alussa heti Persian kukistamisen jälkeen, eikä Strabonin aikana kaupunkia enää ollut olemassa.[2][10] Sigeionin paikkaa on tutkittu 2000-luvulla saksalaisen tutkimussäätiön (Deutschen Forschungsgemeinschaft, DFG) projektina.[11]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
.svg)
Sigeionin kaupunki tai ainakin osa siitä on ollut ympäröity muurein.[1][11] Kaupungissa oli myös Athenelle omistettu temppeli.[11] Lisäksi piirtokirjoituslähteiden perusteella kaupungissa tiedetään olleen prytaneion.[1] Alueen kaivauksissa on löydetty hautoja ja keramiikan osia.[11]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”791. Sigeion”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d e f Smith, William: ”Sigeum”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Sigeion Pleiades. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Sigeion (Troad) 100 Canakkale - Σίγειον ToposText. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ a b c ”56 C2 Sigeion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699.
- ↑ Thukydides: Peloponnesolaissota 8.101; Strabon: Geografika XIII s. 595, 603; Pomponius Mela: De situ orbis 1.18; Klaudios Ptolemaios: Geografika 5.2.3; Servius: Kommentaari Aeneikseen (Ad Aeneid) 2.312.
- ↑ Strabon: Geografika XIII s. 599; Herodotos: Historiateos 5.94–95; Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit 1.74.
- ↑ Lendering, Jona: Troy VIII-IX Livius.org. Viitattu 3.10.2022.
- ↑ Herodotos: Historiateos 5.65.
- ↑ Strabon: Geografika XIII s. 600; Plinius vanhempi: Naturalis historia 5.33.
- ↑ a b c d Sigeion Institute for Classical Archaeology. Universität Tübingen. Viitattu 3.10.2022.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sigeion Wikimedia Commonsissa
