Sibeliuksen puisto

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo Sibeliuksen puistosta Helsingissä. Muita vastaavia paikkoja on lueteltu täsmennyssivulla.
Pensaita ja osa monumentista.
Lampi.

Sibeliuksen puisto on puistoalue Helsingin Taka-Töölössä Seurasaarenselän ja siihen liittyvän Humallahden rannalla. Se on kasvillisuudeltaan monipuolinen maisemapuisto, ja siellä on myös presidentti Mauno Koiviston 60-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1983 istutettu visakoivikko.[1] Puistossa on myös pieni keinotekoinen lampi.[1]

Puisto rajoittuu lännessä rantaa pitkin kulkevaan Merikannontiehen, jonka toisella puolella sijaitsevassa niemessä on Toivo Kuulan puisto ja Helsingin soutustadion. Vilkasliikenteinen Mechelininkatu jakaa puiston kahtia. Puiston eteläreunassa Mechelininkadun varrella sijaitsee Suomen vanhin toiminnassa oleva minigolfrata, teekkareiden ylläpitämä Sibeliuspuiston minigolf.[2] Idässä Välskärinkatu erottaa Sibeliuksen puiston viereisestä Topeliuksen puistosta.

Puistossa sijaitsee Eila Hiltusen vuonna 1967 veistämä Sibelius-monumentti. Lisäksi Mechelininkadun toisella puolella on Aarre Aaltosen Kalevala-aiheinen veistos Ilmatar ja sotka.[1]

Nykyisen Sibeliuksen puiston alueella sijaitsivat 1800-luvulla Bråvalla-, Kinnekulla- ja Miramar -nimiset huvilat.[1]. Bråvallan huvilan päärakennus on edelleen jäljellä puiston pohjoislaidalla. Siinä toimi vuoteen 2011 saakka päiväkoti Piilopirtti, mutta vuonna 2016 kaupunki myi rakennuksen asuintaloksi.[3] Myös Villa Humlevik eli Pauligin huvila puiston etelälaidalla on edelleen jäljellä, ja on nykyisin kaupungin nuorisoasiainkeskuksen käytössä.[4]

Kun Töölö vuonna 1906 asemakaavoitettiin, myös nykyinen puistoalue suunniteltiin jaettavaksi rakennuskortteleiksi, mutta vuonna 1916 se päätettiin muuttaa puistoksi.[1] Aluksi puiston nimenä oli Humallahden puisto. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1945 säveltäjämestari Jean Sibeliuksen 80-vuotispäivän kunniaksi. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin myös Mannerheimintieltä Mechelininkadulle, puiston laidalle johtavan entisen Kammionkadun nimi muutettiin Sibeliuksenkaduksi.[5]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Sibeliuksenpuisto Helsingin kaupunki. Viitattu 3.3.2017.
  2. Sibeliuspuiston minigolf: Sibeliuspuiston minigolf: Historia Viitattu 30.1.2012.
  3. Lauri Malmberg: Helsinki myy Sibeliuksen puiston huvilan asunnoiksi – päiväkoti väistyi sisäilmaongelmien vuoksi. Helsingin sanomat, 28.6.2016. Artikkelin verkkoversio.
  4. Villa Humlevik eli Pauligin huvila Viitattu 3.3.2017.
  5. Helsingin kadunnimet, s. 135. Helsingin kaupungin nimistötoimikunta, 1970. ISBN 951-771-220-0. Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]