Sherlock Holmesin välkky veli

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sherlock Holmesin välkky veli
The Adventure of Sherlock Holmes’ Smarter Brother
Sherlock-Holmes-Smarter-Brother-juliste.jpg
Ohjaaja Gene Wilder
Käsikirjoittaja Gene Wilder
Tuottaja Richard A. Roth
Säveltäjä John Morris
Kuvaaja Gerry Fisher
Leikkaaja Jim Clark
Pääosat Gene Wilder
Madeline Kahn
Marty Feldman
Dom DeLuise
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdysvallat, Englanti
Tuotantoyhtiö Jouer Films
Ensi-ilta Yhdysvaltain lippu 14. joulukuuta 1975
Suomen lippu 13. elokuuta 1976
Kesto 91 min
Alkuperäiskieli Englanti
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
Allmovie

Sherlock Holmesin välkky veli (The Adventure of Sherlock Holmes’ Smarter Brother) on yhdysvaltalais-brittiläinen komediaelokuva vuodelta 1975. Sen pääosissa ovat Gene Wilder, Marty Feldman, Madeline Kahn, Dom DeLuise ja Leo McKern. Lisäksi Douglas Wilmer ja Thorley Walters nähdään Holmesina ja Watsonina. Elokuva oli Wilderin esikoisohjaus.

Juoni pääkohdittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päähenkilö on Sigerson Holmes (Wilder), Sherlock "Sheer-Luck" Holmesin nuorempi ja älykkäämpi veli. Kateellisena kuuluisalle veljelleen Sigerson yhdistää voimansa Scotland Yardin etsivän (Feldman) ja oopperalaulajan (Kahn) kanssa ratkaistakseen tapauksen, jota Sherlock ei pysty ratkaisemaan, ja joutuu vastakkain sekä Moriartyn (McKern) että kiristäjä De Luisen kanssa.

Elokuvan nimi ja peruste viittaavat humoristisesti Sherlock Holmesin vähemmän tunnettuun veljeen Mycroft Holmesiin, joka oli molempien mielestä älykäämpi kuin Sherlock. Mycroft oli kuitenkin liian laiska ryhtyäkseen etsiväksi.

Sigerson on viittaa salanimeen, jota Sherlock Holmes käytti eräässä tarinassa.

Saatavuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva julkaistiin suomeksi tekstitettynä VHS-videona,[1] ja DVD:nä huhtikuussa 2006.

Arvioita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen kutsuu elokuvaa Mel Brooksin vakiokasvoilla tehdyksi läpihuutoparodiaksi ja antaa sille kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0.