Siirry sisältöön

Shelley Duvall

Wikipediasta
Shelley Duvall
Shelley Duvall vuonna 1977
Shelley Duvall vuonna 1977
Henkilötiedot
Syntynyt7. heinäkuuta 1949
Houston, Texas
Kuollut11. heinäkuuta 2024 (75 vuotta)
Blanco, Texas
Näyttelijä
Merkittävät roolit Wendy Torrance elokuvassa The Shining – Hohto
"Millie" Lammoreaux elokuvassa Kolme naista
Olga elokuvassa Kippari-Kalle
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Shelley Alexis Duvall (7. heinäkuuta 1949 Fort Worth, Texas – 11. heinäkuuta 2024 Blanco, Texas[1]) oli yhdysvaltalainen näyttelijä ja tuottaja. Hänet muistetaan ehkä parhaiten Wendy Torrancen roolista Stanley Kubrickin kauhuelokuvassa The Shining – Hohto.

Nuoruus ja opiskelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Shelley Duvall syntyi Fort Worthissa 1949. Hänen vanhempansa olivat Bob ja Bobbie Duvall, ja hänellä oli kolme veljeä.[2]

Duvall kävi South Texas Junior Collegea, missä hän opiskeli ravinto-oppia ja ravitsemusterapiaa. Hän työskenteli samaan aikaan kosmetiikkamyyjänä paikallisessa kauppakeskuksessa. Duvallista tuli näyttelijä vahingossa, sillä hän oli vuonna 1969 houstonilaisen taiteilijan kihlajaisjuhlissa, kun Robert Altmanin kuvauspaikkatutkijat huomasivat hänet. Duvallilla oli kokemusta vain muutamista high school -näytelmistä, mutta Altmania kiehtoi hänen omaperäinen ulkonäkönsä, isot silmät, hontelo vartalo ja viehättävä hampaat paljastava hymy.[3]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Duvall teki debyyttinsä vuonna 1970 Robert Altmanin ohjaamassa satiirissa Poika, joka halusi siivet. Se aloitti Duvallin ja Altmanin seitsemän elokuvaa kestäneen yhteistyön. Duvall teki Altmanin kanssa muun muassa lännenelokuvan McCabe ja Mrs Miller (1971), elokuvan Varkaita kuten me (1974), countrymusiikkidraaman Nashville (1976), elokuvan Buffalo Bill ja intiaanit (1976) ja psykologisen draaman 3 naista (1977).[4] Monet ovat pitäneet elokuvaa 3 naista Duvallin parhaana roolityönä, ja hän sai Cannesin elokuvajuhlien parhaan naisnäyttelijän palkinnon.[5]

Woody Allenkin huomasi Duvallin kyvyt ja valitsi tämän näyttelemään yhden illan juttuaan elokuvaan Annie Hall (1977). Duvallin ja Altmanin yhteistyöstä syntyi myös sarjakuvafilmatisointi Kippari-Kalle, jossa Robin Williams näytteli nimiroolia ja Duvall tämän tyttöystävää Olgaa.[3]

Duvall sai 1980 roolin Stanley Kubrickin ohjaamasta kauhuelokuvasta The Shining – Hohto (1981). Hän näyttelee siinä Jack Nicholsonin hahmon viatonta vaimoa Wendy Torrancea.[3] Hohdon kuvaukset kestivät 13 kuukautta, ja elokuvasta tuli kauhuklassikko. Kuvaukset olivat karut, ja Kubrick käytännössä laittoi Duvallin viikoiksi itkemään 12 tuntia päivässä.[2] Kohtauksesta, jossa Nicholson ahdistelee Duvallia baseball-mailalla, väitetään otetun 127 ottoa. Duvall sanoi vuonna 1981 haastattelussa ”En enää ikinä anna niin paljoa. Jos haluat kokea kipua ja kutsua sitä taiteeksi, voit niin tehdä, mutta sellainen ei ole minua varten.”[5]

Duvall alkoi 1980-luvulla keskittyä lasten televisio-ohjelmien tuottamiseen, mutta hän näytteli Terry Gilliamin fantasiaelokuvassa Rosvoja, rosvoja (1981), Tim Burtonin lyhyessä kauhukomediassa Frankenweenie (1984) ja Roxannessa (1987).[5] Duvall levytti 1981 lastenmusiikkialbumin Sweet Dreams. Seuraavana vuonna hän onnistui myymään ideansa Showtime-televisiokanavalle. Duvall näytteli, tuotti ja toimi kertojana Faerie Tale Theatre -sarjassa, joka palkittiin Peabody-palkinnolla. Duvall tuotti myös amerikkalaisiin kansantarinoihin keskittyneen antologiasarjan Tall Tales & Legends.[2]

Duvall perusti 1987 Think Entertainmentin, joka keskittyi perheohjelmiin. Se tuotti sarjoja Shelley Duvall’s Bedtime Stories ja Mrs. Piggle-Wiggle. Duvall tuotti myös muun muassa televisioelokuvan Naispaholainen iskee jälleen.[2]

Duvall jatkoi 1980-luvun jälkeen näyttelemistä, mutta melko epäsäännöllisesti. Huomattavimpia elokuvia olivat Steven Soderberghin trilleri Isku vasten kasvoja (1995) ja Jane Campionin Naisen muotokuva (1996), joka oli Henry Jamesin romaanin filmatisointi. Duvall palasi 21 vuoden tauon jälkeen elokuviin vuonna 2022, kun hän oli mukana pienen budjetin kauhuelokuvassa The Forest Hills.[5]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2016 selvisi, että Duvall kärsi pahoista mielenterveysongelmista. Ongelmien alkusyyksi arveltiin The Shining – Hohdon kuvauksia ja ohjaaja Stanley Kubrickin käytöstä häntä kohtaan.[6] Duvall kertoi vuonna 2021 haastattelussa Hohdossa saamistaan traumoista sekä Dr. Phil -televisio-ohjelman jälkipyykistä ja vuoden 1994 maanjäristyksestä, joka oli tuhonnut melkein kokonaan hänen kotinsa. Duvall oli vuonna 2016 ollut mukana Dr. Philissä keskustelemassa mielenterveysongelmistaan, mutta ohjelma tuomittiin hauraan vanhan ihmisen hyväksikäyttämiseksi.[5]

Duvall kuoli diabeteksen aiheuttamiin komplikaatioihin 11. heinäkuuta 2024.[1]

Elokuvat näyttelijänä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Suomenkielinen nimi Alkuperäinen nimi Rooli
1970 Poika, joka halusi siivet Brewster McCloud Suzanne Davis
1971 McCabe & Mrs. Miller Ida Coyle
1974 Varkaita kuten me Thieves Like Us Keechie
1975 Nashville L. A. Joan
1976 Buffalo Bill ja intiaanit Buffalo Bill and the Indians, or Sitting Bull's History Lesson Rouva Cleveland
1976 Bernice Bobs Her Hair (TV) Bernice
1977 Annie Hall Pam
1977 Kolme naista 3 Women Mildred "Millie" Lammoreaux
1980 The Shining – Hohto The Shining Wendy Torrance
1980 Kippari-Kalle Popeye Olga Oljy
1981 Rosvoja, rosvoja Time Bandits Pansy
1984 Booker (TV) Laura
1984 Frankenweenie Susan Frankenstein
1987 Frog (TV) Rouva Anderson
1987 Roxanne Dixie
1990 Mother Goose Rock 'n' Rhyme (TV) Little Bo Peep
1991 Frogs! (TV) Annie
1991 Commando – kotien puolesta Suburban Commando Jenny Wilcox
1995 Isku vasten kasvoja Underneath Sairaanhoitaja
1996 Naisen muotokuva The Portrait of a Lady Kreivitär Gemini
1997 Elämän risteyksessä Changing Habits Sisar Agatha
1997 RocketMan Rouva Randall
1997 Alone (TV) Estelle
1998 Talos – muumion kirous Tale of the Mummy Edith Butros
1998 Casper ja Wendy Casper Meets Wendy (TV) Gabby
1998 Mitäs pienistä Home Fries Rouva Jackson
1999 Neljäs kerros The 4th Floor Martha Stewart
2000 Dreams in the Attic Nellie
2000 Big Monster on Campus Rouva Stein
2002 Manna from Heaven Etsivä Dubrinski

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Jalkanen, Pinja: Shelley Duvall on kuollut 11.7.2024. Ilta Sanomat. Viitattu 11.7.2024.
  2. ↑ a b c d Mike Barnes: Shelley Duvall, Robert Altman Protege and Tormented Wife in ‘The Shining,’ Dies at 75 The Hollywood Reporter. 11.7.2024. The Hollywood Reporter, LLC. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c Shelley Duvall Biography Biography.com. 16.10.2019. A&E; Television Networks. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Daniel Kreps: Shelley Duvall, ‘The Shining’ and ‘Popeye’ Actress, Dead at 75 Rolling Stone. 11.7.2024. Rolling Stone, LLC. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e Catherine Shoard: Shelley Duvall, star of The Shining and Annie Hall, dies aged 75 The Guardian. 11.7.2024. Guardian News & Media Limited. Viitattu 11.7.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Sharma, Mira: Hohto-elokuvan naistähti täysin tunnistamaton – kärsii vakavista mielensairauksista: Alamäki alkoi ”kidutuksesta” kuvauksissa? Ilta-Sanomat. 5.1.2016. Arkistoitu 6.1.2017. Viitattu 6.1.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Shelley_Duvall&oldid=22529891”