Shane Pinto
| Shane Pinto | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 12. marraskuuta 2000 Franklin Square, NY, Yhdysvallat |
| Kansalaisuus |
 Yhdysvallat |
| Jääkiekkoilija | |
| Pelipaikka | keskushyökkääjä |
| Maila | oikea |
| Pituus | 191 cm |
| Paino | 88 kg |
| Seura | |
| Seura | Ottawa Senators |
| Sarja | NHL |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | (–) |
| NHL-varaus |
32. varaus, 2019 Ottawa Senators |
Shane Pinto (s. 12. marraskuuta 2000 Franklin Square, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen jääkiekkoilija, joka pelaa NHL-seura Ottawa Senatorsin organisaatiossa. Pinto on pelipaikaltaan keskushyökkääjä.[1] Häntä on luonnehdittu pelityyliltään kahden suunnan hyökkääjäksi. Pinto laukoo oikealta.[2]
Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pinto aloitti jääkiekkoilun 7-vuotiaana.[3] Hän pelasi kaudella 2015–2016 New York Aviatorsin C-nuorissa, josta Pinto siirtyi kaudeksi 2016–2017 Selects Academyn C-nuoriin. Hän voitti kauden päätteeksi USPHL 16U:n mestaruuden. Lincoln Stars varasi Pinton 330. pelaajana USHL:n varaustilaisuudessa 2017. Kauden 2017–2018 hän pelasi Selects Academyn B-nuorissa. Pinto sijoittui tehoilla 34+31=65 koko 18U AAA:n maalipörssissä viidenneksi ja hän jakoi pistepörssin yhdeksännen sijan Shattuck St. Mary'sin Huston Karpmanin kanssa.[4] Pinto voitti kauden päätteeksi myös USPHL 18U:n mestaruuden.[1]
Kaudeksi 2018–2019 Pinto siirtyi Lincoln Starsin USHL-joukkueeseen. Hän voitti joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin tehtyään 30 otteluun tehot 17+15=32,[5] vaikka Pinto sekä kesän 2019 kuudennen ja kymmenennen kierroksen varausvuorot kaupattiin kesken kauden, tammikuussa 2019 Tri-City Stormiin vaihdossa hyökkääjä Michael Colellaan sekä kesän 2019 kolmannen ja kesän 2020 toisen kierroksen varausvuoroihin sekä myöhemmin päätettävää korvausta vastaan.[6] Hän teki USHL:n runkosarjassa yhteensä 56 ottelussa tehot 28+31=59, joilla Pinto jakoi pistepörssin 13. sijan Youngstown Phantomsin Jack Malonen kanssa.[7] Pudotuspeleissä Pinto teki kuudessa ottelussa tehot 4+5=9, joilla hän voitti Stormin sisäisen pistepörssin sekä jakoi sisäisen maalipörssin voiton Brendan Furryn kanssa ja sisäisen syöttöpörssin voiton Zachary Jonesin kanssa.[8] Pinto valittiin kauden päätteeksi USHL:n tulokkaiden tähdistökentälliseen.[1] Hän pelasi kauden aikana myös USHL/NHL Top Prospects Gamessa[9] sekä CCM/USA Hockey All-American Prospects Gamessa.[10]
Ottawa Senators varasi Pinton toisella kierroksella 32. pelaajana NHL:n varaustilaisuudessa 2019. Hän siirtyi kaudeksi 2019–2020 Pohjois-Dakotan yliopistojoukkueeseen. Freshman -vuotenaan 2019–2020 Pinto jakoi tehoilla 16+12=28 joukkueensa sisäisen maalipörssin voiton Wes Michaudin kanssa sekä sisäisen pistepörssin kolmannen sijan Michaudin ja Collin Adamsin kanssa.[11] Hän jakoi Michaudin kanssa myös koko NCHC:n maalipörssin toisen UMD:n Cole Koepken ja Taylor Wardin kanssa edellään vain Coloradon Chris Wilkie.[12] Hän voitti divisioonan runkosarjan mestaruuden, Penrose Cupin. Pinto valittiin myös NCDC:n vuoden tulokkaaksi ja tulokkaiden tähdistökentälliseen. Sophomore -vuotenaan 2020–2021 hän voitti koko divisioonan maalipörssin ja sijoittui pistepörssissä kolmanneksi. Pinto voitti sekä Penrose Cupin että koko NCHC:n mestaruuden. Hänet valittiin kauden päätteeksi divisioonan vuoden pelaajaksi, vuoden hyökkääjäksi, parhaaksi puolustavaksi hyökkääjäksi ja ensimmäiseen tähdistökentälliseen. Pinto on ehdolla myös koko NCAA:n parhaalle pelaajalle myönnettävän Hobey Baker Awardin voittajaksi.[1]
Huhtikuun 2021 vaihteessa Pinto teki kolmivuotisen NHL-tulokassopimuksen Ottawa Senatorsin kanssa. Samalla hänen vahvistettiin liittyvän karanteenin päätteeksi seuran NHL-vahvuuteen kaudelle 2020–2021.[13][14] Joukkue antoi hänelle 41 ottelun hyllytysrangaistuksen vedonlyöntisääntöjen rikkomisesta lokakuussa 2023.[15]
Tammikuussa 2024 Pinto teki Senatorsin kanssa yksivuotisen ja 775 000 dollarin arvoisen jatkosopimuksen.[16]
Maajoukkueura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pinto pelasi alle 20-vuotiaiden MM-kilpailuissa vuonna 2020. Hän oli tehoilla 4+3=7 Yhdysvaltain paras maalintekijä Arthur Kaliyevin kanssa ja toiseksi paras pistemies Trevor Zegrasin jälkeen.[17] Valmennus valitsi Pinton joukkueensa turnauksen yhdeksi kolmesta parhaasta pelaajasta.[1] Hänet valittiin myös Kanadaa vastaan pelatun avausottelun päätteeksi Yhdysvaltain ottelun parhaaksi pelaajaksi.[18]
Pinto pelasi myös World Junior A Challengessa vuonna 2018, jolloin hän voitti kultaa.[1]
Tilastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
| 2018–2019 | Lincoln Stars | USHL | 30 | 17 | 15 | 32 | 51 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| Tri-City Storm | USHL | 26 | 11 | 16 | 27 | 12 | 6 | 4 | 5 | 9 | 8 | |||||||||||||||||
| 2019–2020 | Univ. of North Dakota | NCHC | 33 | 16 | 12 | 28 | 46 | – | – | – | – | – | JMM | 5 | 4 | 3 | 7 | 2 | ||||||||||
| 2020–2021 | Univ. of North Dakota | NCHC | 28 | 15 | 17 | 32 | 4 | – | – | – | – | – | 
| |||||||||||||||
| Ottawa Senators | NHL | 12 | 1 | 6 | 7 | 10 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
| 2021–2022 | Ottawa Senators | NHL | 5 | 0 | 1 | 1 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2022–2023 | Ottawa Senators | NHL | 82 | 20 | 15 | 35 | 18 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 3 kautta | yhteensä | NHL | 99 | 21 | 22 | 43 | 30 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
| 2 kautta | yhteensä | NCHC | 61 | 31 | 29 | 60 | 50 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Shane Pinto The Internet Hockey Databasessa (englanniksi)
- Shane Pinto Eurohockey-sivustolla (englanniksi)
- Shane Pinto Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Shane Pinto Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- ↑ Joe Veleno Stats, Profile, Bio, Analysis and More sportsforecaster.com. XML Team Solutions, LLC. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Q&A: Shane Pinto, North Dakota Recruit neutralzone.net. 29.11.2017. Neutral Zone LLC. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - 18U AAA Stats 2017-2018 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - Lincoln Stars eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Storm Acquire Forward Shane Pinto in Trade with Lincoln oursportscentral.com. 23.1.2019. Kearney, NE: OurSports Central. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - USHL Stats 2018-2019 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - Tri-City Storm eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ 2019 USHL/NHL Top Prospects Game Rosters Announced ushl.com. 18.12.2018. USHL. Arkistoitu 9.1.2021. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ All-Time Roster biosteelallamericangame.com. SportsEngine, Inc. Arkistoitu 1.11.2020. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Elite Prospects - Univ. of North Dakota eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ NCHC 2019-20 League Leaders hockeyDB.com. The Internet Hockey Database. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Senators sign defenceman Jacob Bernard-Docker to entry-level contract nhl.com/senators. 1.4.2021. OTTAWA: Ottawa Senators. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Miettinen, Henri: Ottawa Senators solmi tulokassopimukset yliopistopelaajien kanssa Jatkoaika.com. 2.4.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 2.4.2021.
- ↑ NHL-pelaajalle hurja 41 ottelun pelikielto vedonlyöntisääntöjen rikkomisesta Yle Urheilu. 26.10.2023. Viitattu 26.10.2023.
- ↑ https://www.tsn.ca/nhl/ottawa-senators-sign-shane-pinto-to-one-year-775k-contract-ahead-of-return-1.2065014
- ↑ Elite Prospects - USA U20 eliteprospects.com. Everysport Media Group AB. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)
- ↑ BEST PLAYER OF THE GAME SELECTED BY THE TEAM (pdf) iihf.com. 5.1.2020. IIHF. Viitattu 2.4.2021. (englanniksi)