Sésklon kulttuuri

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Sesklon kulttuuri)
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sésklon kulttuuri oli varhainen maanviljelykulttuuri Kreikassa noin 5300–4400 eaa. Kulttuuri ulottui Kreikan Keski-Makedoniasta koko Thessaliaan ja Fthiotikseen.[1] Se on saanut nimensä Sésklon kylästä, joka sijaitsee Thessaliassa lähellä Vólosta.

Sésklon kulttuurin edeltäjäkulttuurit toivat maanviljelyn Turkista Egeanmeren yli purjehtien Eurooppaan. Varsinaisen Sésklon kulttuurin aikoina oli suurehkoja kyliä, joissa oli alakaupunki ja ”linnavuori”. Sésklon kulttuurin peruslöytöpaikka Sésklo oli kulttuurin kukoistaessa suuri linnoitettu kylä, jossa asui 3000-4000 asukasta ja jonka ala oli noin 25-30 eekkeriä. Tähän kulttuuriin liittyi 2-kerroksisisa taloja.[1][2] Keskustan linnavuori oli valleilla ympäröity. Linnavuoressa oli monia suuria rakennuksia. Kulttuuri kävi kauppaa Egeanmeren eri puolille. Eteläisessä Kreikassa oli samoihin aikoihin toinen keskineoliittinen kulttuuri, joka tuotti Urfirnisin keramiikkaa.[3] Sésklon kulttuurin jälkeen nousi Dimínin kulttuuri.

Sésklon kulttuurin edeltäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan mantereella suurehkoja kyliäkin rakentanutta Sésklon kulttuuria edelsivät muun muassa esikeraamiset, proto-Sésklon ja esi-Sésklon kulttuurit alkaen noin 7000 eaa., jotka toivat maanviljelyn Kreikkaan ja Eurooppaan. Nämä muistuttivat muutamin osin Turkin Hacilaria eteläisessä Länsi-Turkissa. Kyliä rakannettiin mäkien huipuille, viljavien alankojen lähelle. Ihmiset viljelivät vehnää ja ohraa ja paimensivat vuohia ja lampaita, mutta heillä oli myös nautoja, sikoja ja koiria. Varhaisimmat talot tehtiin puusta tai mutatiilistä. Myöhemmin talot tehtiin kiviperustalle auringossa kuivatuista tiilistä.

Ehkä noin 6500 eaa. saapui Kreikkaan esikeraaminen neoliittinen kulttuuri, varmaa radiohiiliajoitusta tästä ei ole. Tähän kuuluivat monien kasvien viljely ja karjanhoito. Varhainen esikeraaminen maanviljelylöytöpaikka on Árgissa. Muita ovat Sésklo, Souflí Magoúla ja Achílleio. Talot olivat puoliksi maahan kaivettuja "kuoppataloja". Keramiikkaa yritettiin ehkä tuohon aikaan valmistaa auringossa kuivaamalla. Seuraava vaihe ennen proto-Séskloa tuotti varhaista keramiikkaa. Proto-Sésklo 5800-5300 eaa. tuotti punaiseksi tai vaaleanpunaiseksi kiillotettua keramiikkaa, ja oli myös keramiikkaa, jossa oli valkeaan saviastiaan maalattuja punaisia kuvia. Proto-Sésklon tunnetuin löytöpaikka on Néa Nikomídeia.[2] Talot olivat itä-länsisuunnassa ja suorakulmaisia, tammipylväiden varaan rakennettuja. Pylväiden ympärille oli kiedottu mudalla peitettyjä kaisloja. Mutatiiliä ei siellä käytetty. Talot olivat melko laajoja, esimerkiksi 8x8 metriä. Neljä taloa oli koottu isoksi kolmeosaiseksi rakenteeksi, joka saattoi olla temppeli tai päällikön maja. Kaksi pylväsriviä jakoi talon kolmeen osaan. Ensi vaiheessa talot ympäröitiin muurilla, myöhemmin syvillä vallihaudoilla. Tämän ei uskota johtuneen puolustautumistarpeesta.kenen mukaan?

Néa Nikomídeiassa oli ajalle tyypillinen ohra-vehnäkulttuuri, johon liittyivät lampaat, vuohet, sekä myös naudat ja siat. Sieltä on löydetty myös ajalle tyypillisiä lihavapakaraista naista esittäviä veistoksia. Näitä on löydetty "temppelistä", mistä on löydetty myös kaksi kiillotettua kivikirvestä ja piikivenpaloja. On löydetty myös "leimasinettejä" (kutsuttu myös nimellä pintaderas) ja savisia lingon ammuksia. Vainajat haudattiin asuinalueen sisälle, mutta talojen ulkopuolelle tai rauniotaloihin.

Osiin hajonnut esi-Sésklon eli Pre-Sésklon kulttuuri oli vain pohjoisessa Thessaliassa, ja toi Eurooppaan sydänsimpukkakeramiikan (impressed ware). Esi-Sésklon kulttuuri saapui pohjoisesta tai luoteesta. Esi-Sésklon kulttuuri oli hajaantunut moniin ryhmiin.[1] Sésklon kulttuurin (edeltäjien) uskotaan synnyttäneen Starčevon kulttuurin ja myös vaikuttaneen nauhakeraamisen kulttuurin syntyyn.

Sésklon kulttuurin seuraaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäinen neoliittinen kulttuuri Kreikan seudulla oli Dimínin kulttuuri noin 4300–3300 eaa. Se jakautuu varhaisempaan myöhäisneoliittiseen Tsanglí-Arápi-vaiheeseen 4300-3800 eaa., ja myöhäiseen myöhäisneoliittiseen Otzáki-Dimíni-vaiheeseen 3800–3300 eaa. Sésklon kulttuurista lienee kehittynyt Välimeren rannoille levinnyt sydänsimpukkakeramiikka.

Kreikan varhaisen maanviljelykulttuurin kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esikeraaminen neoliittinen n. 6500–6000 eaa.
  • Varhainen neoliittinen n. 6000–5300 eaa.
    • Varhainen keraaminen
    • Proto-Sésklo n. 5800–5300 eaa.
    • Pre-Sésklo (Esi-Sésklo)
  • Keskineoliittinen n. 5300–4400 eaa.
    • Sésklo
  • Myöhäisneoliittinen n. 4300–3300 eaa.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]