Serhi Pylypenko
| Serhi Pylypenko | |
|---|---|
| Пилипенко Сергій Володимирович | |
 Serhi Pylypenko |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 22. heinäkuuta 1891 Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto |
| Kuollut | 3. maaliskuuta 1934 (42 vuotta) |
| Ammatti | kirjailija, järjestöjohtaja, toimittaja |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | ukraina |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Serhi Pylypenko (22. heinäkuuta 1891 Kiova, Ukrainan SNT, Neuvostoliitto – 3. maaliskuuta 1934) oli ukrainalainen kirjailija ja toimittaja[1] ja 1920-luvulla ukrainalaisen kulttuurin renessanssin johtohahmoja[2].
Pylypenko toimi Ukrainan sosialistivallankumouksellisessa puolueessa 1917–18 ja liittyi sitten Ukrainan kommunistiseen puolueeseen. 1920-luvun alussa hän toimitti joitakin sanomalehtiä esimerkiksi Seljanska pravdaa. Hän julkaisi muutamia novellikokoelmia. Kirjoittaminen oli toissijaista sen työn rinnalla, jota hän teki kirjallisissa ja tieteellisissä järjestöissä. Hän perusti Pluhin ja toimitti sen julkaisuja. Hän osallistui Ukrainan 1925–1928 käytyyn kirjalliseen keskusteluun, jossa hänen vastapuolenaan oli Mykola H’vylovyi. Hän oli Harkovan Taras Ševtšenkon tieteellisen tutkimuslaitoksen johtaja 1926–1933 ja oli Knyhospilka-kustantamon johtokunnan jäsen ja Ukrainan valtion kustannusliikkeen johtokunnan jäsen.[1]
Pylypenko pidätettiin 1933 syytettynä kuulumisesta vastavallankumoukselliseen ukrainalaiseen järjestöön, ja NKVD:n tribunaali tuomitsi hänet ammuttavaksi. Sotilastribunaali ei vuonna 1957 löytänyt perusteita pidätykselle, ja hänen maineensa puhdistettiin suojasään aikana.[1]
Pylypenkon muistoksi perustettiin 1996 Harkovaan Valtion kaupunkisuunnittelun akatemiaan museo. Museo on omistettu myös hänen puolisolleen Tetjana Kardynalovskalle ja hänen tyttärilleen Assya Humeskylle ja runoilija, kuvanveistäjä Mirtala Pylypenkolle. Museon avajaisissa kirjallisuusmuseon edustaja käsitteli puheessaan Pylypenkon ja Mykola H’vylovyin erimielisyyksiä, joiden hän ei katsonut johtuvan niinkään erilaisista näkemyksistä kirjallisuuden tehtävästä vaan näkemyksestä siitä, millä tavoin kirjallisuuden tulisi toteuttaa tehtäväänsä.[2]
Pylypenko puoliso oli tulkki, kielenopettaja ja kirjailija Tetjana Kardynalovska (1899–1993), jonka isä oli venäläinen tykistökenraali Myhailo Kardynalovski. Hän asui ”kansanvihollisen” puolisona Ukrainassa kunnes hänet 1943 karkotettiin Itävaltaan. Hän pakeni pakkotyöleiriltä, asui Italiassa ja Britanniassa ja sodan päätyttyä muutti Yhdysvaltoihin. Hän kirjoitti muistelmat Nevidstupne mynule.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Pylypenko, Serhii Internet Encyclopedia of Ukraine. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ a b Humesky, Assya: New museum in Kharkiv honors leader of cultural renaissance (s. 2, 13) The Ukrainian Weekly. 6.10.1996. Arkistoitu 8.8.2020. Viitattu 1.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Malko, Victoria A.: The Ukrainian Intelligentsia and Genocide: The Struggle for History (s. 281) Google Books. 2021. Rowman & Littlefield. Viitattu 1.7.2022.
| ||||||||||
