Seppo Sarlund
| Seppo Sarlund | |
|---|---|
 Seppo Sarlund Espoossa 9.12.2018. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 13. maaliskuuta 1942 Kuopio |
| Poliitikko | |
| Puolue | Suomen Keskusta |
| Asema | ent. eduskuntaryhmän sihteeri, ent. kunnanjohtaja |
| Kotipaikka | Espoo |
Seppo Aaro Sarlund (s. 13. maaliskuuta 1942 Kuopio)[1] on Suomen Keskustan pitkäaikainen puoluevaikuttaja. Hän on ollut päätoimittaja, poliittinen lobbari ja Utsjoen kunnanjohtaja.[2]
Sarlund kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion klassillisessa lyseossa 1960 ja aloitti laudaturylioppilaana oikeus- ja valtiotieteiden sekä kirjallisuuden opinnot Helsingin yliopistossa. Noottikriisisyksynä 1961 Maalaisliiton pää-äänenkannattaja Maakansa-lehden päätoimittaja Pentti Sorvali otti Sarlundin lehden eduskuntatoimittajaksi. Toimittajana hän työskenteli vuoteen 1963 ja niin hän uppoutui politiikkaan toimien pian puolueen eduskuntaryhmän sihteerinä 1962–1970. Maalaisihmisten köyhyys ja vähäinen koulutus, muutkin yhteiskunnan epäkohdat sekä kodin maalaisliittolainen perintö olivat keskeisiä vaikuttimia hänen poliittisella urallaan.[1][3]
Kymen Sanomien vastaavana päätoimittajana Sarlund työskenteli 1970–1972 ja sitten Keskustapuolueen tiedotuspäällikkönä 1972–1977. Puolueen pää-äänenkannattajan Maakansan nimi oli vaihtunut Suomenmaaksi ennen kuin Sarlundista tuli lehden vastaava päätoimittaja vuosiksi 1977–1985. Lehtimiehen ura jäi taakse, kun hän siirtyi Finnairin tiedotusjohtajaksi vuosiksi 1985–1993 ja sieltä East-West Relations Company oy:n toimitusjohtajaksi 1993–2012 sekä Utsjoen kunnanjohtajaksi vuonna 2000.[1][3]
Sarlund oli Suomen Kalamiesten Keskusliiton puheenjohtaja vuosina 1987–2001. Vuonna 2002 hänestä tuli liiton kunniapuheenjohtaja. Hän sai vuonna 2004 lehdistöneuvoksen arvonimen.[2]
Sarlund on sanonut olevansa puoluetuen isä Suomessa. Sarlundin omien sanojen mukaan Suomen puoluetukijärjestelmä perustui alun perin hänen kirjoittamaansa aloitteeseen.[4] Hän sai tehtävän tutkia ulkomaiden, etenkin Länsi-Saksan ja Ruotsin puoluerahoitusta ja laatia aiheesta esityksen suurten puolueiden taloudesta vastaaville henkilöille. Lopulta eduskunta hyväksyi ehdotuksen ja valtio alkoi maksaa puoluetukea 1967.[3]
Sarlundista kertova kirja Karjalainen vereltään, savolainen heimoltaan – Seppo Sarlund 80 vuotta julkaistiin vuonna 2022.[5]
Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Onko Siperia kaukana? Raportti matkalta pitkin Jeniseitä Venäjän eteläiseltä rajalta Jäämerelle. Helsinki: Kirjayhtymä, 1983. ISBN 951-26-2455-9. (Sergei Ostroumovin ja Boris Ivanovin kanssa)
- Baikalilta Burjatiaan. Helsinki: Kirjayhtymä, 1988. ISBN 951-26-3209-8. (Sergei Ostroumovin kanssa)
- Rakkaudesta Saunapalviin: Lihansavustamo Pekka Pajuniemi oy. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 952-90-9599-6.
- Jussi, Suomen neuvos. Helsinki: Otava, 1998. ISBN 9511154265.
- Politiikan pöydän alta. Helsinki: Otava, 2004. ISBN 951-1-18579-9.
- V. J. Sukselainen – vähäväkisten valtiomies. Helsinki: Maahenki, 2008. ISBN 978-952-5652-34-5.
- Hyvä kassa, ja luulen sen kunnossa pysyvänkin (Aapeli Roos v. 1911) – Maaningan Osuuspankki 1909–2009. Maaninka: Maaningan Osuuspankki, 2009. ISBN 978-952-92-6350-9.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on : henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 823. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0.
- ↑ a b Sarlund, Seppo: Politiikan pöydän alta. Tekijän esittely irtopäällysteessä. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2004. ISBN 951-1-18579-9.
- ↑ a b c Leppänen, Veli-Pekka: Puolueratsu korostaa malttia. (80-vuotishaastattelu) Helsingin Sanomat, 12.3.2022, s. B 18. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. ISSN 0355-2047. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 12.3.2022.
- ↑ Tähti, Tuomas: Seppo Sarlund puhuu! Tuomas Tähti. 14.10.2020. Viitattu 27.10.2020.
- ↑ Keränen, Seppo (toim.): Karjalainen vereltään, savolainen heimoltaan – Seppo Sarlund 80 vuotta. Verbatum oy, 2022. ISBN 978-952-68811-3-3.