Seppo Meri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Seppo Meri
Henkilötiedot
Syntynyt1. heinäkuuta 1957 Kerimäki (ikä 63)
Kansalaisuus Suomi
Ammatti immunologian professori ja ylilääkäri
Koulutus ja ura
Tutkinnot Helsingin yliopisto (LL 1984, LT 1989), Lontoon yliopisto (DTMH 1991)
Instituutti Helsingin yliopisto ja HUSLAB
Aiheesta muualla
Kotisivu

Seppo Kalevi Meri (s. 1. heinäkuuta 1957 Kerimäki) on suomalainen lääkäri (LT), joka toimii Helsingin yliopiston immunologian professorina ja HUSLABin ylilääkärinä.[1][2] Hän on tutkinut, miten tauteja aiheuttavat mikrobit väistävät ihmisen immuunipuolustusta ja ihmisen autoimmuunitauteja. Hän on tutkimusryhmineen selvittelemässä muun muassa Suomen Akatemian sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiön rahoittamana malarialta suojautumista Tansaniassa ja Suomessa.[3][4][5][6] Professori Meri on ollut julkisuudessa myös keskusteltaessa koronaviruspandemialta suojautumisesta, covid-19-taudin etenemisestä ja rajoitustoimista etenkin Suomessa keväällä ja kesällä 2020. [7][8][9][10][11][12][13]

Meri valmistui Helsingin yliopistosta lääkäriksi (LL 1984) ja lääketieteen tohtoriksi (1989).[1] Hänen englanninkielinen, artikkeliväitöskirjan muotoinen väitöstutkimuksensa oli otsikoitu Complement activation : demonstration of C3 conversion and detection of complement activators.[14] Vuonna 1991 Meri suoritti myös Lontoon yliopiston trooppisen lääketieteen ja hygienian diplomin. Helsingin yliopiston immunologian dosentiksi hänet nimitettiin vuonna 1991.[1]

Helsingin yliopiston immunologian professorina Saksela on toiminut vuodesta 2002 lähtien.[2]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Seppo Meri, Heikki Peltola, Martti Vaara, Antti Vaheri, Ville Valtonen, Pentti Huovinen, Tero Ahola: Mikrobiologia ja infektiosairaudet : Kirja 2. Duodecim, 2003.
  • Vaara Martti, Seppo Meri, Asko Järvinen, Pentti Huovinen, Terho Heikkinen, Klaus Hedman, Tero Ahola: Mikrobiologia : mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet. Kirja 1. Duodecim 2010.
  • Terho Heikkinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Olli Vapalahti, Jaana Vuopio: Mikrobiologia : mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet: kirja 1. 4. uud. p. Duodecim, 2019 (ennakkotieto). ISBN 978-951-656-548-7.
  • Klaus Hedman, Terho Heikkinen, Pentti Huovinen, Asko Järvinen, Seppo Meri, Martti Vaara : Mikrobiologia, immunologia ja infektiosairaudet : Kirja 3, Infektiosairaudet. Helsinki : Duodecim 2011. ISBN 978-951-656-334-6 (sidottu), 9516563341


Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Professor Meri, Seppo Kalevi MD, PhD, brief CV ORPHEUS (Organisation for PhD Education in Biomedicine and Health Sciences in the European System), orpheus-med.org. Viitattu 10.6.2020. (englanniksi)
  2. a b Suomen professorit 1640–2007, Professoriliitto, (ISBN 978-952-99281-1-8 ja 978-952-99281-2-5, viitattu 10 kesäkuuta 2020), s. 440View and modify data on Wikidata
  3. Minttu-Maaria Partanen: Pitkä tie rokotteeksi Lääkärilehti, 73 (16/2018): 978 - 980, laakarilehti.fi. 20.4.2018. Viitattu 10.6.2020.
  4. Hyttysansalla malariaa vastaan 17.4.2019. businessfinland.fi. Viitattu 10.6.2020.
  5. Päivi Lehtinen: Kah­dek­sal­le­tois­ta Mei­lah­des­sa työs­ken­te­le­väl­le tut­ki­jal­le Aka­te­mian vii­si­vuo­ti­nen han­ke­ra­hoi­tus 4.6.2019. Biomedicum / Helsingin yliopisto, biomedicum.fi. Viitattu 10.6.2020.
  6. Alisa Kaukio: Tuoko ilmastonmuutos tappavat trooppiset kuumetaudit Suomeen? ”Lääkeresistentin malarian leviäminen on erittäin suuri uhka” – Onneksemme kylmät talvet koettelevat hyttysiä Seura, seura.fi. 26.7.2019. Viitattu 10.6.2020.
  7. Annika Mutanen: Vastustus­kykyä syntyy myös uutta korona­virusta vastaan, mutta tutkijat eivät vielä tiedä, kuinka pitkäksi aikaa (maksumuuri, tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.3.2020. Viitattu 10.6.2020.
  8. Sakari Jokiranta ja Seppo Meri: Immuunipuolustus heikkenee iän myötä (Vieraskynä) Helsingin Sanomat, hs.fi. 25.3.2020. Viitattu 10.6.2020.
  9. Tanja Vasama: Yksi popsii probiootteja, toinen D-vitamiinia, kolmas kimchiä – Voiko vastustus­kykyä vahvistaa itse? (maksumuuri, tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 16.4.2020. Viitattu 10.6.2020.
  10. Paula Tiessalo: Immunologian professori Seppo Meri purkaisi rajoituksia asteittain: ”Kevät tai kesä olisi parasta aikaa sairastaa koronatauti” 23.4.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.6.2020.
  11. Katri Kallionpää: Suomalaisprofessori: Korona­virukselle kehittyy immuniteetti, mutta kaikki virusta kantaneet eivät ehkä saa sitä Helsingin Sanomat, hs.fi. 28.4.2020. Viitattu 10.6.2020.
  12. Mikko Puttonen: Tutkijat arvelevat, että vanha flunssa voi suojata koronalta – osa ihmisistä olisi immuuneja pahalle taudille Helsingin Sanomat, hs.fi. 20.5.2020. Viitattu 10.6.2020.
  13. Anniina Wallius: "En oikein usko, että laaja aalto pääsee enää tulemaan" – Immunologian professori arvioi valppauden estävän koronatartuntojen toisen aallon Suomessa 9.6.2020. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 10.6.2020.
  14. Seppo Meri: Complement activation : demonstration of C3 conversion and detection of complement activators (ISBN 951-99845-5-0; PhD thesis/ Univ. of Helsinki) 1987. S. Meri (teostiedot via finna.fi). Viitattu 10.6.2020. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]